Työkalupakki-osion rahoitus järjestetään erillissopimuksella kansalliselle vastuuorganisaatiolle (yksittäinen toimija tai konsortio). Maakunnat eivät voi hakea rahoitusta Työkalupakki-osion toteutukseen. Maakunnat, alueet ja kunnat saavat Työkalupakki-osiosta apua menetelmien valintaan sekä tukea menetelmien käyttöönottoon ja ylläpitoon.
Ensimmäisenä tehtävänä on pohtia, neuvotella ja järjestää rakenne, joka voi LAPE-hankerahoituksen avulla vuosina 2016 – 2018 jatkaa Kasvun tuki –tietolähdettä ja aloittaa 3-4 näyttöön perustuvan menetelmän systemaattisen levittämisen. Tämä toteuttajataho voi olla yksittäinen organisaatio, mutta myös konsortio, jossa yksi taho vastaa kokonaisuudesta ja muut tahot määritellystä vastuualueesta. Keskeistä on, että LAPE aikainen toteuttajataho jatkaa työtä myös vuoden 2018 jälkeen.
Työkalupakki-osioon rekrytoidaan:
– hankkeen johtaja
– erikoistutkija
– 4 menetelmäkoordinaattoria
– assistentti
Hankkeen ohjausryhmä ja tieteellinen neuvosto toimivat oman työn ohella. Ohjausryhmään ja tieteelliseen neuvostoon kutsutaan jo Kasvun tuki -hankkeessa toimineita asiantuntijoita. Ryhmiä täydennetään keskeisillä suomalaisilla asiantuntijoilla.
Kasvun tuki portaalin ylläpito ja edelleen kehittäminen
Työkalupakissa päivitetään Kasvun tuki -portaaliin jo otettujen menetelmien tieteellistä näyttöä, kun niistä tulee uusia julkaisuja ja otetaan portaaliin mukaan arvioitavaksi uusia kokonaisuutta tukevia menetelmiä. Tässä vaiheessa otetaan mukaan vain menetelmiä, joilla on kosketuspinta vanhemmuuteen. Menetelmä voi olla käytössä myös esim. koulukontekstissa, mutta tässä vaiheessa rajaudutaan menetelmiin, joilla on kosketuspinta vanhemmuuteen, perheeseen ja lapsen ja nuoren lähiaikuisiin. Tämä rajaus on sen vuoksi, että arviointitehtävä on hyvin vaativaa eikä tule onnistumaan, jos kuitenkin suhteellisen vähillä resursseilla hajotetaan fokusta. Myöhemmin arviointijärjestelmää voidaan laajentaa myös muunlaisiin menetelmiin kuten kouluympäristössä käytettäviin menetelmiin (tosin useat niistäkin sisältävät komponentteja vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön) ja myös menetelmiin, joilla pyritään muuttamaan lasten ja perheiden terveyskäyttäytymistä kuten ylipainoon johtavia käytäntöjä.
Työkalupakki-osahankkeessa yksi erikoistutkija päivittää jo olemassa olevia arvioita ja ottaa arvioon uusia menetelmiä. Erikoistutkija on yhteydessä menetelmän kehittäjiin, tutkijoihin ja ylläpitäjiin ja neuvottelee uusien menetelmien arvioiden aloittamisesta. Kuka tahansa menetelmän kehittäjä, ylläpitäjä tai tutkija voi tarjota omaa menetelmäänsä arvioon. Erikoistutkija kokoaa arvion menetelmästä yhdessä menetelmän kehittäjän/tutkijan kanssa ja esittelee sen tieteelliselle neuvostolle, jossa arvio käsitellään.
Erikoistutkija pitää yhteyttä vastaaviin pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin portaaleihin ja yhteistyössä muun hankkeen työryhmän kanssa viestii portaalista ja sen käytöstä kunnille ja alueille.
Vanhemmuusmenetelmien systemaattinen levittäminen ja ylläpito eri puolille Suomea
LAPE-kärkihankkeen puitteissa valitaan kolme – neljä menetelmää, joita levitetään eri puolille Suomea systemaattisesti. Menetelmät valitaan Kasvun tuki –portaalin arviointien pohjalta käyttäen hyväksi jo tehtyä työtä. Menetelmillä on selkeä kosketuspinta vanhemmuuteen tai lapsen/nuoren ja hänen läheisimpien aikuisten vuorovaikutukseen ja kasvatuskäytäntöihin, ne perustuvat eksplisiittisesti teorioihin lapsen ja nuoren kehityksestä ja niistä on maassamme paras tutkimusnäyttö, todettu vaikuttavuus, käyttökelpoisuus, turvallisuus ja eettisyys. (kts. tarkemmin Kasvun tuki portaali)
Menetelmät valitaan niin, että niistä hyötyvät mahdollisimman hyvin eri ikäryhmät, kieliryhmät ja erilaiset perhemuodot. Jokaista menetelmää varten rakennetaan asteittain valtakunnallinen levittämis-, kouluttamis-, työnohjaus- ja laadunvarmistusmalli ja laaditaan käsikirja kunkin menetelmän implementointiin. Implementoitavat menetelmät valitaan syksyllä 2016 neuvotellen menetelmien ’omistajien’ kanssa. Menetelmien edustajilta, joiden menetelmät ovat Kasvun tuki portaalissa saaneet vahvan tai kohtalaisen kokonaisarvion (Ihmeelliset vuodet vanhempainvalmennus, Multidimensionaalinen perheterapia, Toimiva lapsi ja perhe, Voimaperheet, Ihmeelliset vuodet ryhmänhallintaohjelma, VaVu – Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen perustason työssä ja Voimaperheet) kysytään halukkuutta osallistua Työkalupakki-hankkeeseen ja valitaan implementoitavat menetelmät näiden menetelmien joukosta.
Jokainen menetelmäkoordinaattori suunnittelee ensin ’omaa’ menetelmäänsä varten ko menetelmän implementaatio- ja ylläpitorakenteen mukaan lukien menetelmän käytön laadunvarmistuksen ja tuki ja työnohjausjärjestelmän, koska eri menetelmillä se on erilainen. Esim. vauvaiän universaali menetelmä pitää levittää laajemmalle joukolle työntekijöitä ja on halvempi kuin nuoruusikäisille tarkoitettu hoitomenetelmä, kun nuorella on ongelmia. Jokainen menetelmä vaatii oman spesifin tukijärjestelmän, mahdollisesti vertaistuen, mentoroinnin ja varsinaisen työnohjauksen.
Menetelmäkoordinaattori informoi maakuntia menetelmästä. Koordinaattori kertoo eri menetelmien tavoitteet, periaatteet ja käytön edellytykset. Maakunta voi sitoutua vain yhden tai kaikkien menetelmien systemaattiseen käyttöönottoon. Menetelmäkoordinaattori informoi maakuntia kuitenkin kaikista valituista menetelmistä yhdellä kertaa yhteydenottojen minimoimiseksi kuntiin. Menetelmä voidaan levittää vain maakuntiin, jotka sitoutuvat menetelmän käyttöön ja sisällyttävät sen omaan strategiaansa. Maakunnan keskijohdon ja lähiesimiestason sitoutuminen on tärkeää. LAPE-hankkeen puitteissa menetelmä voidaan levittää vain osaan kunnista. Kuntien lukumäärä riippuu menetelmästä ja maakuntien halukkuudesta panostaa asiaan. Koulutuksen lisäksi jokaista menetelmää varten suunnitellaan ja järjestetään tarvittava mentorointi- ja työohjausrakenne. Vuonna 2017 maakunnat saavat hankeen organisoimaa menetelmäkoulutusta ja tukea Lape-hankkeesta, mutta vuonna 2018 ja sen jälkeen kunnat maksavat kulut ainakin osittain itse (vrt. Lapsi-budjetointi) hankekoordinaattorin tukiessa menetelmän käyttöönottoa ja ylläpitoa.
Kukin hankekoordinaattori suunnittelee osana implementaatiorakenteen luomista miten vanhemmat ja lapsen muut lähiaikuiset itse otetaan suunnitteluun mukaan. Kuntien kanssa huomioidaan miten eri kulttuuritaustaiset, kieliryhmät ja perherakenteet huomioidaan alusta alkaen kunkin menetelmän käytössä esim. tulkin käyttö ryhmämuotoisessa menetelmässä.
Maakunnan, alueen ja kunnan kannalta hanke tarkoittaa vuosina 2016 – 2018 sitä, että niiden perhekeskukset saavat tietoa ja apua menetelmien valintaan, käyttöönottoon ja ylläpitoon. Maakunnat voivat saamansa tiedon pohjalta suunnitella strategiaansa menetelmien käytölle ja saavat apua Työkalupakista sen toteuttamiseen: mitä menetelmiä kannattaa ottaa käyttöön, mitä niiden käyttö edellyttää, mikä on oletettava hyöty ja mitä ylläpito vaatii pitkällä tähtäimellä. Vuosina 2017 ja 2018 alueet saavat myös osan menetelmiin liittyvistä koulutuksista ja työnohjauksista Työkalupakilta.
Menetelmäkoordinaattorit tekevät yhteistyötä eri menetelmien suhteen soveltuvin osin. Menetelmäkoordinaattorit eivät itse kouluta menetelmiä kuntiin vaan järjestävät koulutuksen ja luovat järjestelmän, jolla maakuntatasolla ja valtakunnan tasolla LAPE-kärkihankkeen päätyttyä jatketaan menetelmien levittämistä pilottikuntia laajemmalle ja ylläpidetään menetelmien laadukasta käyttöä.
’Kotipesä/t’ työn jatkumiselle vuoden 2018 jälkeen
Työkalupakki hanketta toteuttaa organisaatio tai konsortio, joka sitoutuu Kasvun tuki –portaalin ja 3-4 menetelmän implementaatiorakenteiden tukeen ja ylläpitoon vuoden 2018 jälkeen. Osa hankkeen aikana tehtävästä työstä on pysyvien rakenteiden ja työn jatkumisen varmistaminen.
Aikataulu
Syyskuu – joulukuu 2016
Neuvottelut ja päätös työkalupakista vastaavasta tahosta/tahoista
Työntekijöiden rekrytoiminen ja organisoituminen
Levitettävien menetelmien valitseminen hankkeeseen
Tiedotuksen valmistelu ja osittain toteutus maakuntiin, kuntiin ja koulutusten ja työnohjausten ja materiaalien valmistelu
Tarkempi suunnitelma Kasvun tuki-tietolähteen kehittämisestä ja työstä hankkeen aikana neuvotellen muiden pohjoismaiden kanssa
Tammikuu – kesäkuu 2017
Kohdekuntien rekrytoiminen ja ohjelmien implementaatiorakenteen luominen
Kasvun tuki –tietolähteen arviointien jatkaminen, neuvottelut uusista menetelmien arvioinneista ja niiden aloittaminen. Tietolähteen työn kehittäminen muiden Pohjoismaiden yhteistyömahdollisuuksia ja kansallisia asiantuntijoita hyväksi käyttäen.
Hankkeen arvioinnin suunnittelu
Heinäkuu 2017 – kesäkuu 2018
Menetelmien implementointi kohdekuntiin, implementaatiokäsikirjojen teko
Kasvun tuki –tietolähteen arviointien jatkaminen
Tietolähteen työn kehittäminen muiden Pohjoismaiden yhteistyömahdollisuuksia ja kansallisia asiantuntijoita hyväksi käyttäen.
Hankkeen arvioinnin aineiston keruun valmistelu
Jatkorahoituksen valmistelu
Heinäkuu 2018 – joulukuu 2018
Hankkeen arvioinnin raportin teko
Pysyvän rakenteen kuvaaminen ja järjestäminen kunta, maakunta ja valtion tasolle kolmelle – neljälle eri menetelmälle ja Kasvun tuki –portaalille.
Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakkiSuunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi (projektisuunnitelma)28.9.2016