3.1 Kokonaiskuva etenemisestä
Uudenlaiseen, yhtenäiseen palvelukokonaisuuteen pääseminen erityistason palveluissa edellyttää uudenlaisia toimintatapoja ja muutostyötä useilla eri tasoilla palvelurakenteiden suunnittelusta johtamiseen ja arjen työn organisointiin. Erityistason palveluja kehitetään määrittelemällä erityistason eri toimijoille yhtenäinen päämäärä ja kokoamalla palvelurakenteet, prosessit ja toiminnot päämäärää palvelevaksi kokonaisuudeksi. Tämä edellyttää erityistason palvelujen tarkastelua ja kehittämisestä systeemisenä kokonaisuutena, jossa jokaisen yksittäisen toimijan toiminnalla on vaikutuksia toisten toimijoiden toimintaan ja asiakkaisiin. Palvelukokonaisuuksia on rakennettava joustavasti toimintaansa korjaaviksi, oppiviksi ja toimintatapojaan uudistaviksi. Tarvitaan johtamisen sekä yhdessä asiakkaiden kanssa toteutettavan palvelujen arvioinnin ja kehittämisen organisoimista tehokkaasti ja koordinoidusti.
Muutostyössä huomioidaan ja hyödynnetään aikaisempi kehittämistyö. Muutostyön toimeenpanon tueksi sekä tulosten levittämiseksi ja ylläpitämiseksi tarvitaan pysyvä kansallisesti koordinoitu tukirakenne, joka luodaan LAPE-hankkeen aikana laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Maakunnalliset muutoshankkeet suunnitellaan ja resursoidaan siten, että ne mahdollistavat maakunnallisille toimijoille ja kehittäjille osallistumisen koordinoituun kehittämisen tukirakenteeseen.
Erityistason palvelujen kehittämisessä hyvä lopputulos syntyy kansallisten toimijoiden ja maakuntien yhteistyön avulla. Seuraavassa taulukossa on kuvattu kansallisten toimijoiden ja maakuntien roolit muutostyössä.
3.2 Toimenpiteet ja aikataulu
Erityistason kehittämiskokonaisuus sisältää neljä uudistamistyön osa-aluetta (I-IV). Niihin liittyvistä tavoitteista ja keinoista kerrotaan tässä luvussa. Lisätietoa neljästä osa-alueesta ja niihin liittyvistä tavoitteista löytyy myös suunnitelman tiivistelmästä, joka on julkaistu Sosiaali- ja terveysministeriön internetsivulla. Linkki tiivistelmään: http://stm.fi/documents/1271139/2802197/Erityis-+ja+vaativimman+tason+palveluiden+uudistaminen.pdf/13a5ed4c-008a-433c-a768-9a5637fec923
I Integratiivisten toimintamallien kehittäminen perus- ja erityistason palveluihin
Perus- ja erityispalveluiden yhteisiä integratiivisa toimintamalleja suunnitellaan syksyn 2016 kuluessa toteutuvassa työpajaprosessissa. Mallinnokset valmistuvat joulukuussa 2016. Maakunnissa integratiivisten toimintamallien käyttöönotto ja alueellinen kehittäminen tehdään perus- ja erityistason palveluiden yhteistyönä. Kokonaisuudessa huomioidaan perheen oma asiantuntijuus ja toimijuus, jotka yhdistetään sosiaali -ja terveydenhuollon ammattilaisten ja varhaiskasvatuksen, koulun, kolmannen sektorin jne. toimijoiden näkemykseen. Tuki rakennetaan rinnakkain ja yhdessä toimien vertikaalisen ja horisontaalisen integraation mahdollistamiseksi. Seuraavaksi kerrotaan, millaisia integratiivisia toimintamuotoja maakuntien uudistamistyössä tarvitaan.
Monitoimijainen arviointi
Monitoimijaisessa arvioinnissa lapsen tai nuoren ja hänen perheensä tilanne arvioidaan yhteistyössä sosiaalihuollon työntekijän kanssa huomioiden esim. oppivelvollisuuden suorittaminen, varhaiskasvatus, kotipalvelun tarve tai se, että vanhempi tai vanhemmat ovat esimerkiksi aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Lapsiperheiden kohdalla toteutetaan aikuisten palveluiden integroiminen palvelukokonaisuuteen. Arviontimallin osana luodaan kokonaisvaltaista ja lapsikeskeistä, yhteistä arviointia ohjaava viitekehys, jota voidaan soveltaa esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaisessa palvelutarpeen arvioinnissa ja lastensuojelun työskentelyn eri vaiheissa ja muissakin laaja-alaista arviointia ja tukea edellyttävissä tilanteissa.
Erityisosaamisen liittäminen osaksi perustason palveluja – vertikaalisen integraation mahdollistaminen
Erityis- ja perustason välisten yhteisen toiminnan vahvistamisen periaatteena on, että lapsi tai nuori ja hänen perheensä voivat saada tarvitsemansa tuen ja palvelut osana peruspalveluita, joissa lapsen palveluja tarvittaessa laajennetaan erityistason toimijoiden tarjoamalla osaamisella ja tuella. Vahvistetaan myös yhteensovittavaa johtamista varmistamaan yhteistyön sujuminen ja kehittyminen. Luodaan malleja, joiden avulla eri ammattialojen edustajat palvelujen eri tasoilta (perustaso, erityistaso, vaativat palvelut) muodostavat tarpeen mukaan lapsi-, nuori- ja perhekohtaisia moniammatillisia tiimejä suunnittelemaan ja toteuttamaan lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuksia yhdessä.
Monitoimijainen yhteistyö ja osaamisen yhdistäminen – horisontaalisen ingraation mahdollistaminen
Integroitujen ja yhteen sovitettujen palveluiden käyttöön kehitetään uudentyyppinen erityistason palvelumalli ja malli integroidulle monialaiselle tiimityölle. Luodaan horisontaalista integraatiota toteuttavia palvelukokonaisuuksia, joissa monialaiset toimijat ja eri sektoreiden palvelut vastaavat yhdessä lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeeseen yhteisesti tehdyn arvioinnin perusteella.
II Lastensuojelun työmuotojen kehittäminen ja vahvistaminen
Lastensuojelun kehittämiskokonaisuuden taustana ovat useat lastensuojelua koskeneet selvitykset ja raportit ja niissä esiin nousseet tutkimus- ja kehittämistarpeet (esim. Pekkarinen 2011, Sipilä & Österbacka 2013,STM 2013, Valtiontalouden tarkastusvirasto 2012; STM 2016). Lisäksi taustaa kokonaisuudelle on luonut lastensuojelun tutkimus- ja kehittämishankkeessa (LaskeTut 2013-2015) tehty työ lastensuojelun strategisten tutkimus- ja kehittämistarpeiden paikantamiseksi. Näiden kautta esiin on noussut tutkimus- ja kehittämistarpeita, jotka liittyvät lainsäädännön ja palvelurakenteiden muutoksiin ja siitä johtuviin lastensuojelun uudistamistarpeisiin, lastensuojelun vaikuttavuustiedon ja tietopohjan vahvistamiseen, asiakkaiden toimijuuden sekä kokemusasiantuntijatoiminnan vahvistamiseen, lasten ja nuorten kohtaamiseen ja auttamiseen kaltoinkohtelutilanteissa sekä lastensuojelussa tarvittavan osaamisen vahvistaminen.
Lastensuojelun kehittämisen periaatteet
LaskeTut-hankkeessa on selvitetty, millaisia periaatteita lastensuojelun tutkimuksessa ja kehittämisessä olisi hyvä soveltaa. Keskeisinä periaatteina nousi esiin tarve tutkimukseen perustuvalle asiakastyölle, kehittämistyölle ja päätöksenteolle lastensuojelussa. Toisena tärkeänä periaatteena nousi esiin lastensuojelun kehittämistyön organisointi koordinoidusti ja verkostomaisesti siten, että asiakkaat, työntekijät, tutkijat, johto ja yhteistyökumppanit voivat yhdessä tuottaa tietoa ja syventää ymmärrystä lastensuojelusta tiiviissä vuoropuhelussa.
Lastensuojelun työmuotojen ja sijaishuollon valvonnan kehittäminen
Lastensuojelun kehittämiskokonaisuuden sisältö LAPE-uudistuksessa perustuu edellä kuvattuun työhön sekä kevään 2016 aikana työskennelleen LAPE-projektisuunnitelmaryhmän työhön. Tuloksena on tässä suunnitelmassa esillä oleva kokonaisuus, joka sisältää laajasti lastensuojelun eri työmuotojen (lastensuojelun sosiaalityön, perhetyön ja perhekuntoutuksen, perhehoidon ja laitoshoidon) laatua vahvistavia osioita sekä sijaishuollon ohjausta, valvontaa ja tietoperustaa vahvistavan osion.
Sijaishuollon tietoperustan vahvistaminen
Sijaishuoltoa koskevan tietoperustan vahvistaminen on nostettu esiin keskeisenä lastensuojelun tietotarpeena. Sijaishuollon palveluiden kehittäminen ja laadun varmistaminen edellyttää, että sijaishuoltoon sijoitetuista lapsista ja nuorista sekä heidän kokemuksistaan tiedetään riittävästi. On tärkeää kuulla lapsia ja nuoria ja selvittää heidän kokemuksiaan palveluista.
Lastensuojelun kehittäminen erityistason palveluna
Lastensuojelun työskentelyprosessissa ei ole ennestään samanlaista jakoa perus- ja erityistason palveluihin kuin terveydenhuollossa (perusterveydenhuolto – erikoissairaanhoito), vaan vastuusosiaalityöntekijä työskentelee lapsen, nuoren ja perheen kanssa läpi erilaisten lapsen ja perheen elämäntilanteiden ja ongelmien ratkaisemiseksi. Tulevassa palvelurakenteessa lastensuojelu määrittyy kuitenkin erityistason palveluksi. Lastensuojelun omaleimaisuus erityistason palveluna on tärkeää huomioida yhteistyörakenteita luotaessa. Sosiaalihuoltolain uudistaminen vaikuttaa osaltaan myös lastensuojelun toimintatapojen uudistamiseen ja yhteistyöhön suhteessa peruspalveluihin. (Tarkempi kuvaus lastensuojelun kehittämiskokonaisuudesta liitteessä 3.)
Lastensuojelun kehittämisen kansallinen koordinaatio ja tuki
Jotta LAPE-ohjelmassa kehitetyt lastensuojelun uudet työskentelytavat leviävät ja juurtuvat laajasti ammattikäytäntöihin, luodaan kehittämisen tueksi kansallisesti STM:n ja THL:n kanssa koordinoitu oppimisverkostorakenne. Keskeisiä toimijoita rakenteen luomisessa ovat kuntien ja maakunnallisten hankkeiden toimijat sekä sosiaalialan osaamiskeskukset. Kansallisista toimijoista keskeisiä ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Sosiaali- ja terveysministeriö.
Oppimisverkostorakenne on osa muutostyön toimeenpanon tukea ja sen suunnittelussa ja toteuttamisessa tehdään yhteistyötä mm. maakunnallisten muutosagenttien kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita rakenteessa ovat lisäksi korkeakoulut, muut tutkimuslaitokset ja järjestöt.
Niissä maakunnissa, joissa lastensuojelu on kehittämisen kohteena, on tärkeää mahdollistaa maakuntien ja kuntien osallistuminen kansallisesti koordinoituun, alueittain organisoituun oppimisverkostotoimintaan. Oppimisverkostotoiminta on tärkeää ottaa huomioon maakuntien hankesuunnittelussa ja hankkeiden resursoinnissa. Lastensuojeluun liittyvien kokeilujen dokumentointia, arviointia ja tulosten raportointia on tärkeää tukea siten, että hankkeisiin sisältyy sosiaalialan osaamiskeskuksiin sijoittuvia oppimisverkostotoiminnan sekä kehittämishankkeisiin kytkettävän tutkimustoiminnan koordinaattoreita.
Oppimisverkostotoiminnan avulla alueellinen ja paikallinen lastensuojelun kehittämistyö saadaan koottua kansalliseksi kehittämiskokonaisuudeksi. Näin varmistetaan lastensuojelun toimintamuotojen kehittäminen kansallisesti yhdenmukaisina ja tutkimukseen perustuvina. Lastensuojelun oppimisverkostotoiminnan tarkempi organisointi ja toimintatavat tullaan suunnittelemaan muutoshankkeita toteuttavien maakuntien ja kuntien, sosiaalialan osaamiskeskusten ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä yhteistyöhön mukaan lähtevien korkeakoulujen ja järjestöjen yhteistyönä syksyn 2016 sekä alkuvuoden 2017 aikana. Lastensuojelun oppimisverkostotoiminta sovitetaan yhteen muiden LAPE-ohjelman toimeenpanoa tukevien rakenteiden kanssa.
III Erityistason palveluiden ja palvelurakenteiden uudistaminen
Erityistason palveluilla tarkoitetaan niitä lasten, nuorten ja perheiden palveluita, joita on tarjolla jokaisessa maakunnassa keskitettyinä palveluina esimerkiksi nykyisen erikoissairaanhoidon ja keskussairaaloiden tapaan. Erityistason palvelut ovat maakunnan alueella keskitettyjä ja tarkoituksenmukaisin osin perustason kanssa yhdessä toteutettavia palveluita. Hallinnonrajat ylittävä verkottuminen on keskeistä lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluissa. Erityistason palveluista on yhteys lasten, nuorten ja perheiden perustason palveluihin ja arkipäivän tukeen esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja koulussa.
Esimerkkejä maakunnallisesti järjestettävistä erityistason palveluista
Erityistason palveluihin kuuluvat muun muassa suurin osa nykyisestä lasten, nuorten ja perheiden erikoissairaanhoidosta ja lastensuojelunuorten sekä heidän perheidensä erityispalvelut, tälle kohderyhmälle suunnatut päihdehuollon erityispalvelut, opetustoimen kanssa yhteistyönä toteutettavat erityistason tukimuodot, yhteistyössä poliisin kanssa toteutetut työn muodot sekä rikosseuraamuslaitoksen, yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen tuottamat erityispalvelut, vammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä erityispalvelut, tälle kohderyhmälle suunnatut päihdehuollon erityispalvelut, opetustoimen kanssa yhteistyönä toteutettavat erityistason tukimuodot, yhteistyössä poliisin kanssa toteutetut työn muodot sekä rikosseuraamuslaitoksen, yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen tuottamat erityispalvelut.
Erityistason palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena
Lasten, nuorten ja perheiden erityistason palvelut uudistetaan maakunnissa siten, että nykyisin hajanaisesti eri organisaatioissa tuotetuista palveluista muodostuu asiakkaalle helposti saavutettava ja avautuva palveluiden kokonaisuus, jossa palvelut tuotetaan tarpeenmukaisesti yhteen sovitettuina palvelusta toiseen ohjaamisen sijasta. Erityistason eri toimijoiden välistä yhteistyötä vahvistetaan ja eri palvelujen uudistamista toteutetaan intregroituina kokonaisuuksina. Muutostyössä toteutuu palvelurakenteiden, johtamisen ja palveluiden koordinoitu kehittäminen, ohjaus ja valvonta. Valtionavustusta erityispalveluiden uudistamiseen voivat hakea kaikki maakunnat.
LAPE-muutosohjelmassa sosiaali- ja terveydenhuollon erityistason palvelut uudistetaan sote-uudistuksen mukaisiksi ja koko hallintorajat ylittävä palvelujen kokonaisuus verkostoituviksi, yhteen sovitetuiksi, perustasolle uudella tavalla ulottuviksi asiakaslähtöisiksi palveluiksi.
Toimintoja uudistetaan siten, että palvelut ovat kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla yhdenvertaisesti ja yhteneväisin menetelmin. Erityispalvelut jalkautuvat kattavasti työskentelemään yhdessä perustason kanssa; hoitoa ja tukea on saatavilla nykyistä varhaisemmin ja nopeammin. Lastensuojelussa varmistetaan laadukas ja vaikuttava, lasten oikeuksia ja hyvinvointia turvaava työskentely.
Kuntien ja maakunnan yhteistyö
Lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut uudistetaan sote-uudistuksen suuntaan yhteistyössä maakunnan sote-suunnittelun kanssa. LAPE-muutostyössä tulee erityisesti huolehtia siitä, että sote-uudistuksessa muodostuvalle maakunnan ja kunnan rajapinnalle luodaan toimivat yhteistyömuodot ja palveluverkkoja ylläpitävät toimintatavat.
Henkilöstö muutoksen toteuttajana ja voimavarana
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden parissa työskentelevä henkilöstö on keskeisessä roolissa muutostyön suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Henkilöstö toteuttaa muutostyötä yhdessä asiakkaiden kanssa. Lasten, nuorten heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä aito ja suunnitelmallinen osallistuminen palvelujen uudistamiseen mahdollistetaan konkreettisesti.
Keskeistä uudistetuissa erityistason palveluissa
- uusien integroitujen toimintamallien käyttöönotto ja toteutuminen erityispalveluissa, esimerkiksi lasten ja nuorten psykiatrisen ja somaattisen erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun palveluiden ohjaaminen kokonaisuutena
- lasten, nuorten ja perheiden pääsy palvelutarpeen arviointiin ja tarpeen mukaisiin palveluihin nopeasti ja sujuvasti
- toimivan kokonaisuuden muodostuminen perustason sote-palveluiden ja kolmannen sektorin tuottamien erityispalveluiden kanssa sekä toimiva yhteistyö kuntien järjestämien toimintojen erityisesti varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen, liikunta- ja nuorisotoimen ja muiden palveluiden kanssa
- palveluiden oikea kohdentuminen ja voimavarojen taloudellinen käyttö asiakassegmentoinnin, palveluohjauksen, ja palveluekosysteemisen ajattelun avulla
- pysyvien rakenteiden luominen kokemusasiantuntijoiden ja asiakasraatien hyödyntämiseksi palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja tuen tarjoamisessa
- erityispalvelujen kohdentaminen ja toteuttaminen yhdenvertaisten kriteereiden ja yhtenäisten toimintamallien mukaisesti
IV Vaativan tason palvelujen ja palvelurakenteiden uudistaminen
Vaativilla palveluilla tarkoitetaan tässä muutosohjelmassa palveluita, jotka edellyttävät vaativinta erityisosaamista ja erikoistumista. Riittävän osaamisen ja taidon ylläpitäminen näiden palveluiden tuottamiseksi edellyttää suurta väestöpohjaa ja palvelujen määrää, jotta voidaan varmistaa palveluiden laatu, asiakas- ja potilasturvallisuus sekä vaikuttavuus ja taloudellisuus.
Esimerkkejä sote-yhteistyöalueittain järjestettävistä vaativista palveluista
Vaativinta erityisosaamista edellyttävä lastenpsykiatrinen ja nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito, lasten ja nuorten oikeuspsykiatriset yksiköt, erityisen vaikeahoitoisten lasten ja nuorten yksiköt (EVA), erityisen vaativan lastensuojelun moniammatilliset sijaishuollon yksiköt, valtion ja yksityiset koulukodit, vaativinta erityisosaamista edellyttävät lastensuojelupalvelut, vaativaa monialaista hoitoa ja tukea tarvitsevien somaattisesti sairaiden ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten erikoissairaanhoito, vaativat neuropsykiatriset palvelut, vaikeasti vammaisten ja kehitysvammaisten lasten, nuorten ja heidän perheidensä vaativaa erityisosaamista edellyttävät monialaiset palvelut, vaativinta erityisosaamista edellyttävät maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijalasten, -nuorten ja heidän perheidensä palvelut, erityisen vaativat eropalvelut ja vaativat väkivaltatilanteisiin liittyvät palvelut, vaativinta erityisosaamista edellyttävät lasten, nuorten ja heidän perheidensä sekä vauvaa odottavien perheiden päihdehuollon vaativat erityispalvelut.
LAPE-muutosohjelmassa kootaan vaativaa erityisosaamista edellyttäviä palveluita ja toimintoja tuottavat tahot yhteen ja yhteiseen verkostoon viiteen osaamis- ja tukikeskukseen. Osaamis- ja tukikeskukset perustetaan sote-uudistuksessa muodostuville yhteistyöalueille ja valtionavustusta niiden perustamiseksi voivat hakea ne maakunnat, joissa on yliopistollinen sairaala.
Osaamis- ja tukikeskusten perustaminen
Osaamis- ja tukikeskukset organisoidaan yhteistyöalueen maakuntien, yliopistojen, yliopistosairaaloiden ja sosiaalialan osaamiskeskusten yhteistyönä. Asetuksella tai erikoisalojen sopimuksilla harvempaan kuin viiteen yliopistosairaalaan keskitetyt terveydenhuollon palvelut rajataan suunnittelun ulkopuolelle EVA-yksiköitä lukuun ottamatta.
Vaativien palveluiden integroidut toimintarakenteet
Muutosohjelmassa luodaan vaativaa erityisosaamista edellyttävien ja erikoistuneiden palveluiden uudenlaisia palvelukokonaisuuksia ja uudentyyppisiä muihin palveluihin integroituja toimintarakenteita, jotta voidaan varmistaa palveluiden kattava saatavuus ja laatu sekä kustannusten hallinta. Vaativinta eritysosaamista viedään erityistason palveluihin konsultaatiotoiminnan, yhdessä työskentelyn sekä digitaalisten konsultaatio- ja yhteistyömuotojen avulla. Osaamis- ja tukikeskuksissa luodaan maakuntien, yliopistojen, yliopistollisten sairaaloiden ja sosiaalialan osaamiskeskusten yhteistyönä malli tutkimus- ja kehittämistoiminnan alueelliselle koordinaatiolle sekä integratiiviselle palvelujärjestelmän kehittämiselle ja tutkimustiedon implementoinnille.
Osaamis- ja tukikeskukset
- Perustettaviin osaamis- ja tukikeskuksiin kootaan osaaminen, jota tarvitaan harvoin ja joka edellyttää vaativaa erikoistumista ja erityisosaamista sekä suurta väestöpohjaa ja palvelumäärää, jotta voidaan varmistaa riittävän taidon ja osaamisen ylläpitäminen, laatu, asiakas- ja potilasturvallisuus, vaikuttavuus ja taloudellisuus.
- Osaamis- ja tukikeskukset perustetaan niihin maakuntiin, joissa on yliopistollinen sairaala ja yhteistyöalueen muut vaativia palveluita tuotavat yksiköt liittyvät tai linkittyvät keskuksen verkostorakenteeseen.
- Osaamis- ja tukikeskusten yhteistyönä luodaan niiden yhteyteen maakuntien, yliopistojen, yliopistollisten sairaaloiden, sosiaalialan osaamiskeskusten ym. tahojen kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä tiedolla ohjauksen malli.
- Osaamis- ja tukikeskusten toiminnassa korostuvat valtakunnalliset ja yhteistyöalueelliset vastuut, esimerkiksi vastuu tutkimukseen perustuvien menetelmien käyttöönoton levittämisen ja koulutusten ohjauksesta ja toimintamallien alueellisesta yhtenäisyydestä.
Osaamis- ja tukikeskusten palveluissa
- hyödynnetään uusia integratiivisia toimintatapoja, konsultatiivisen ja erityistasolle jalkautuvan työn muotoja sekä digitaalisten palveluiden mahdollisuuksia
- kehitetään uudentyyppinen vaativimman laitoshoidon malli moniammatillista hoitoa ja suojelua samanaikaisesti tarvitseville asiakkaille
- määritellään osaamis- ja tukikeskusten välinen työnjako ja valtakunnalliset vastuut
- varmistetaan, että palvelut vastaavat alueen lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin valtakunnallisesti yhtenäisillä kriteereillä
Muutostyön aikataulu
Erityistason palvelujen kokonaisuutta ja edellä mainittuja sisältöjä kehitetään Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa useissa eri vaiheissa.
Syksyn 2016 aikana kansallisesti organisoitu mallinnustyöskentely tuottaa kuvauksia siitä, miten palvelujen ja niiden muodostaman kokonaisuuden halutaan toimivan asiakkaiden näkökulmasta.
Vuosien 2017 ja 2018 aikana organisoidaan muutostyön tuki, jonka avulla maakuntien toimijoita, työntekijöitä, johtoa, kokemusasiantuntijoita sekä tutkijoita kootaan yhteen jakamaan palveluiden kehittämistä koskevia kokemuksia ja tuottamaan ymmärrystä laadukkaista ja vaikuttavista palveluista ja tavoitteena olevasta palvelukokonaisuudesta.
Hankekauden lopulla valmistaudutaan raportointiin ja arviointiin sekä seuraavien vuosien kehittämistyön linjauksiin.
Erityistason palveluiden uudistaminen asiakkaiden tarpeita vastaavaksiSuunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi (projektisuunnitelma)28.9.2016