Lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden uudistamisen tavoitteena on asiakaslähtöisen, yhteensovitetun ja joustavan erityispalvelujen kokonaisuuden rakentuminen hallinnonrajat ylittäen tulevan sote-uudistuksen, maakunnan ja uuden kunnan toimintaympäristöön. Uudistetuissa erityispalveluissa tarpeen mukaisiin palveluihin pääsy on sujuvaa, tuen ja palveluiden tarve arvioidaan monitoimijaisena yhteistyönä, erityistason palveluita on saatavilla myös peruspalveluiden yhteydessä ja eri ammattiryhmien osaaminen kootaan yhteiseksi toiminnaksi. Integratiiviset toimintamallit on kattavasti käytössä. Lapsi tai nuori ja hänen perheensä ovat aktiivisina osallistujina palvelun suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Tavoitteena on varmistaa yhtenäiset ja yhdenvertaiset palvelut myös niille lapsille, nuorille ja perheille, jotka tarvitsevat kaikkein vaativinta erityisosaamista ja erikoistumista edellyttäviä palveluita. Tämä osaaminen kootaan viidelle yhteistyöalueelle perustettaviin osaamis- ja tukikeskuksiin. Osaamis- ja tukikeskukset muodostavat samalla alueellisen ja kansallisen kehittämisrakenteen ja osaltaan koordinoivat alueen tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa yhteistyössä yliopistojen ja sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa.
Lastensuojelun kehittämisessä paikannetaan monipuolisen tiedon avulla työskentelytapoja, joiden avulla lapset ja heidän läheisensä saavat lastensuojelulta kokonaisvaltaista ja monipuoliseen osaamiseen perustuvaa, yksilöllistä ja joustavaa tukea ja apua. Luodaan tietoon pohjautuen uudenlaisia lastensuojelun työskentelytapoja lastensuojelun sosiaalityöhön ja keskeisiin avo- ja sijaishuollon tukimuotoihin. Uusille työskentelytavoille asetettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan mahdollista levittämistä ja jatkokehittämistä ja varten. Lastensuojelutyötä kehitetään moniammatilliseksi ja ammattilaisten osaamista vahvistetaan suhdeperustaisen sosiaalityön suuntaan. Lisäksi vahvistetaan lastensuojelun tutkimusperustaista kehittämistä ja osaamista ja näiden tueksi luodaan kansallisesti kattavia tukirakenteita eri toimijoiden (STM, THL, sosiaalialan osaamiskeskukset, kunnat, maakunnat, yliopistot, ammattikorkeakoulut) yhteistyönä. Lastensuojelun asiakkaina olevia lapsia koskevan seuranta- ja vaikuttavuustiedon hyödyntämismahdollisuutta parannetaan. Sijaishuollon toimintamuotoja kehitetään ja sijaishuoltoon kohdentuvaa ohjausta ja valvontaa vahvistetaan siten, että sijoitettujen lasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen voidaan varmistaa.
LAPE-muutosohjelmassa saatetaan loppuun THL:n koordinoima ja johtama Lastenasiaintalo-hanke (LASTA), joka on toteutettu sosiaali- ja terveysministeriön, sisäasiainministeriön ja oikeusministeriön poikkihallinnollisena yhteistyöhankkeena vuosina 2014-2016. Hankkeen tulosten hyödyntäminen valtakunnallisessa palvelujärjestelmässä sote-uudistus huomioiden toteutuu osana erityistason palveluiden muutosohjelmaa.
Erityistason palveluja koskevat tavoitteet tiiviisti
- Lasten, nuorten ja perheiden suunnitelmallinen osallistuminen palvelujen uudistamiseen mahdollistetaan tosiasiallisesti.
- Erityistason palvelut muodostavat yhteensovitetun palveluiden kokonaisuuden, jolla on yhteinen päämäärä ja jota ohjataan yhtenäisenä kokonaisuutena.
- Erityistasolla toteutuu hallinnonalat ylittävä horisontaalinen integraatio sekä palveluiden ja toimintamuotojen yhteen sovittaminen.
- Johtamisen avulla mahdollistuu osaamisen ja voimavarojen joustava käyttö ja palvelujen aiempaa yksilöllisemmin annettava tuki lapsille, nuorille ja perheille.
- Erityistason palvelurakenteet, yhteistyömuodot ja asiakastyössä sovellettavat toimintamallit ovat eri maakunnissa yhdenmukaisia ja näyttöön perustuvat menetelmät ovat kattavasti käytössä.
- Erityistason palvelut ovat nykyistä lapsi-, nuori- ja perhelähtöisempiä.
- Erityistason palveluiden kehittämisessä kiinnitetään huomiota siihen, että pienempien lasten lisäksi myös nuorille suunnatut palvelukokonaisuudet eheytyvät siten, että nuoret saavat tarvitsemansa avun ja tuen toimivana kokonaisuutena.
- Lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden tarve arvioidaan mahdollisimman varhain, tarvittaessa monitoimijaisesti ja he saavat nopeasti ja sujuvasti tarvitsemansa erityistason palvelut.
- Erityistason asiantuntemusta ja osaamista on lasten, nuorten ja perheiden käytössä myös perustason palveluissa.
- Varmistetaan tarpeen mukaiset palvelut niille lapsille, nuorille ja perheille, jotka tarvitsevat kaikkein vaativinta erityisosaamista ja erikoistumista edellyttäviä palveluita kokoamalla osaaminen viidelle yhteistyöalueelle perustettaviin osaamis- ja tukikeskuksiin.
- Lasten, nuorten ja perheiden palveluita ohjataan ja kehitetään koordinoidusti. Suunnitelmallisen kehittämisrakenteen muodostavat viisi osaamis- ja tukikeskusta.
- Lastensuojelun kehittämisessä paikannetaan monipuolisen tiedon avulla työskentelytapoja, joiden avulla lapset ja heidän läheisensä saavat lastensuojelulta kokonaisvaltaista ja monipuoliseen osaamiseen perustuvaa, yksilöllistä ja joustavaa tukea ja apua. Työskentelytapoja toimeenpannaan maakunnissa ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan jatkokehittämistä varten.
- Integroidaan olemassa oleva lainsäädäntö huomioiden maakunnalliseen erityistason palvelujen kokonaisuuteen lapsen edun mukainen viranomaistyö ja monialainen yhteistyö tilanteissa, joissa lapsen epäillään joutuneen pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Osana yhteistyömallia organisoidaan, kuinka lapselle varmistetaan tarvittaessa edunvalvoja.