Digitalisaation edellytykset
Suomi on jo nyt yksi maailman kärkimaista julkisissa sähköisissä palveluissa ja suomalaisilla on myös tutkitusti EU-maiden paras digiosaaminen.
Suomella on siis mainiot edellytykset digiloikkaan. Digitalisaatio vaatii kuitenkin organisaatioilta ja henkilöstöltä jatkuvaa uudistumista jokaisella toiminnan tasolla.
Digitalisaation edellytykset ovat toiminnallisia, osa-alueita läpileikkaavia muutostarpeita, joiden toteuttaminen tukee edellisen luvun linjausten toteuttamista.
Digitalisaatiolinjausten menestyksekäs toteuttaminen vaatii tuekseen useita muutoksia nykyisessä johtamisessa, toiminnassa ja osaamisessa sekä yhdenvertaisten palvelujen tuottamisessa.
Johtaminen ja ohjaus
Johtaminen ja ohjaus käsittää strategisen ja operatiivisen johtamisen, strategian jalkauttamisen käytännön työhön sekä sovittujen tavoitteiden saavuttamisen seuraamisen ja ohjaamisen.
Digitalisaation hyödyntäminen edellyttää johtamiselta uudistumista monella tasolla. Digitalisaatio on huomioitava hallinnonalan ja organisaatioiden strategioissa keskeisenä muutostekijänä.
Johdolla tulee olla näkemys niistä johtamiseen ja toimintaan liittyvistä konkreettisista kehityskohteista, jotka uudistetaan digitalisaation avulla. Johdon tulee asettaa uudistusten tavoitteet organisaatiolle ja työntekijöille.
Tavoitteiden tulee perustua mitattaviin tuloksiin. Johdon tulee sitoutua toiminnan uudistamiseen ja muutosten johtamiseen.
Tulosohjauksessa pitää olla velvoitteita myös nopeasti saavutettavista hyödyistä, mikä toisaalta edellyttää oikea-aikaista tilannekuvaa kehitystoimenpiteiden edistymisestä.
Tavoitteiden asettamisessa ei tule määritellä yksityiskohtaisia keinoja, jotta asiakaslähtöisessä kehityksessä parhaaksi havaitut ratkaisut voidaan toteuttaa ketterästi. Toimintojen onnistunut uudistaminen edellyttää, että koko hallinnonalan digitalisaatiota ohjataan kokonaisuutena.
Kun tavoitteena on organisaatioiden ja hallinnonalojen rajat ylittävät palvelut ja ratkaisut tulee myös rahoituksen muuttua. Yksittäisen organisaation rahoituksen sijaan rahoitusta tulee varata yhteisten palvelujen toteuttamiseen.
Ketterä ja yhteistyöhön kannustava hankeohjaus
Kehityshankkeiden ohjaus, seuranta ja raportointi pitää uudistaa tukemaan digitalisaation ketterää hyödyntämistä. Hankkeiden johtamisessa tulee hyödyntää yhteentoimivia digitaalisia suunnittelu- ja seurantavälineitä.
Huonot hankkeet pitää lopettaa nopeasti ja ottaa oppia niissä tehdyistä virheistä. Tarvitaan taho, jolla on mandaatti ja rohkeutta tehdä tarvittavat päätökset.
Hankkeiden ohjauksen tulee olla vuorovaikutteista ja tarvittaessa ylätason tavoitteita (esimerkiksi tulosohjaus) pitää voida päivittää hankkeessa tehtyjen havaintojen perusteella. Kehittämishankkeita tulee tulee ohjata koko hallinnonalan näkökulmasta ja poikkihallinnollisesti sekä toteuttaa mahdollisuuksien mukaan hallinnonrajat ylittävässä yhteistyössä.
Johtamistapojen ja osaamisen kehittäminen
Digitalisaation uudistusten toteuttaminen edellyttää johtamistapojen ja osaamisen kehittämistä. Johtamisen läpinäkyvyyttä ja ketteryyttä pitää parantaa. Päätösten hyödyt tulee pystyä konkretisoimaan ja viestimään selkeästi. Henkilöstö tulee osallistaa päätöksentekoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Johtajien ohjauksen, mittareiden ja palkitsemisen pitää kannustaa asiakaslähtöisyyteen, muutosvalmiuteen ja kokeiluihin.
Johtajien osaaminen ja siihen liittyvät vaatimukset on päivitettävä huomioimaan digitaalisaation asettamia haasteita ja mahdollisuuksia. Erityisiä painopisteitä ovat muutosjohtamisen ja valmentavan johtamisen osaaminen. Johtamisen on tuettava työnteon monimuotoisuutta, kuten autonomisten tiimien toimintaa ja ketterää kehittämistä.
Toimintakulttuuri, rakenteet ja osaaminen
Toimintakulttuurilla, rakenteilla ja osaamisella tarkoitetaan hallinnonalan työyhteisön toimintaa, hallinnonalan organisaatioiden rakenteellisia muotoja ja niiden toimivuutta sekä henkilöstön osaamista ja sen kehittymistä.
Digitalisaation näkökulmasta tärkeitä ovat myös toimivat hankintakäytännöt. Ilman toimintakulttuurin ja rakenteiden uudistumista digitalisaation hyödyt jäävät saavuttamatta.
Kehittämisen ja kehittymisen kulttuuri
Asenteet ja toimintatavat tulee muuttaa aidosti käyttäjä- ja asiakaskeskeiseksi sekä muutosmyönteiseksi. Asiakastarpeita ja -palautetta tulee kuunnella jatkuvasti ja siihen pitää reagoida nopeasti. Toimintatapojen muutokseen ja tiedon jakamiseen tulee kannustaa myös tavoiteasetannassa.
Toimintatavan muuttamista on myös opeteltava. Pitää hyväksyä kokeilukulttuuriin kuuluva keskeneräisyys ja sallia epäonnistuminen kokeiluissa. Kokeilut tulee käsitellä johdonmukaisesti ja oppia sekä onnistumisista että virheistä.
Hallinnonalan toimintatapojen uudistaminen
Hallinnonalan toimintatavat tulee uudistaa tukemaan digitaalisia käytäntöjä. Sähköisten palvelujen on oltava luonnollinen osa palveluketjua.
Hallinnonalan toimintatapojen osalta tulee poistaa päällekkäistä työtä, automatisoida rutiinityötä, parantaa viranomaistoiminnan tuottavuutta, madaltaa organisaatiorajoja, lisätä resurssien joustavaa hyödyntämistä ja asiakaslähtöistä verkostomaista työskentelyä sekä hyödyntää työntekijöiden vahvuuksia.
Työn automatisoinnin ja järkeistämisen myötä aikaa ja resursseja säästyy sekä vapautuu monimutkaisiin, asiakaskeskeisiin ja luovuutta vaativiin tehtäviin. Työnteon vanhoja raskaita ja kömpelöitä käytäntöjä tulee uudistaa, esimerkiksi työn seuranta- ja raportointikäytäntöjen tulee tukea monimuotoista työntekoa.
Yhteistyön rakenteet ja toimintatavat
Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen ja ylläpito edellyttää eri tahojen yhteistyötä ja verkostomaista työskentelyä. Yhteistyön tueksi tarvitaan verkostomaisen työskentelyn ohjaus- ja toimintamalleja yli organisiaatioiden ja hallinnonalan rajojen. Palveluja kehitetään yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Toimiva vuorovaikutus on tärkeää myös hankintamenettelyn kehittämisessä.
Yhteistyön luonnollista syntymistä ja resursointia tulee helpottaa luomalla yhteisiä prosesseja, luopumalla tarpeettomasta hierarkiasta ja hyödyntämällä organisaatiorajat ylittäviä virtuaalitiimejä.
Lisäksi on hyödynnettävä yhteisiä resursseja, kuten projektipäälliköitä, hankintaosaajia ja tiedon analysoijia. Osaamisen organisaatiorajat ylittävään tunnistamiseen ja hyödyntämiseen on luotava yhteiset systeemit.
Yhteistyö ja uudenlaiset palvelut edellyttävät myös uudenlaista, yhteistä organisoitumista.
Osaamisen kehittäminen ja motivointi
Työntekijöiden osaamisen pitää vastata digitaalisen ajan vaatimuksia. Työntekijöiden sisäisen motivaation löytäminen ja sen hyödyntäminen muutoksen ajurina on oleellista. Työntekijän tulee myös nähdä oman työn tulokset, mitä hyötyjä digitalisaatio tuo kansalaiselle ja kansalaisen arkeen. Työntekijöillä on myös oltava mahdollisuus vaikuttaa ja kehittää.
Kannustimien tulee tarjota oikeita kehittymisen, itsensä haastamisen ja osallistamisen mahdollisuuksia. Hallinnonalalle tarvitaan uudenlaista osaamista muun muassa palvelumuotoiluun, digitaalisen tiedon hallintaan ja ketterään kehittämiseen.
Myös hankehallinnan ja hankintojen osaamista tarvitaan lisää. Ulkoisen potentiaalin löytäminen ja hyödyntäminen tulee olla mahdollisimman helppoa tilanteissa, joissa sisäistä osaamista ei ole.
Yhteinen kokonaisarkkitehtuuri
Digitalisaation edellytys on yhteinen kokonaisarkkitehtuuri. Kokonaisarkkitehtuuri ja sen hyvä hallinta mahdollistavat yhtenäisen organisaatiorajat ylittävän kokonaisuuden kehittämisen ketterästi pienissä osissa. Hallinnonalalla on pyrittävä yhteisiin sähköisiin ratkaisuihin ja tietovarantoihin.
Yhteisen kokonaisuuden toteuttamista haittaavia erillislainsäädännön esteitä on purettava. Järjestelmäarkkitehtuurissa tulee hyödyntää avoimia, skaalautuvia ratkaisuja ja rajapintoja. Tietoturvan ja poikkeustilanteissa toimimisen on oltava luonnollinen osa hallinnonalan kokonaisarkkitehtuuria.
Ketterät hankinnat
Hankintamenettelyihin tulee lisätä joustavuutta ja niiden tulee mahdollistaa modulaariset hankinnat. Digitaaliset ratkaisut tulee pystyä kilpailuttamaan nykyistä ketterämmin ja pienemmissä paloissa, jotta pystytään tuottamaan käyttäjien tarpeisiin vastaavia ratkaisuja nykyistä paremmin ja nopeammin.
Näin vähennetään myös riippuvuutta yksittäisistä toimittajista ja mahdollistetaan uusien toimijoiden mukaantulo.
Yksittäisten isojen hankintojen sijaan käytetään mahdollisuuksien mukaan joustavampia hankintamuotoja (esimerkiksi avoimien kilpailujen hyödyntäminen ratkaisuehdotusten kehittämisessä).
Hankintojen lähtökohtana on rajapintojen avoimuus ja avoimeen lähdekoodiin perustuvia ratkaisuja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan.
Ketterien hankintojen ja toimittajahallinnan onnistumisen edellytys on riittävä osaaminen ja hankintamenettelyiden tuntemus. Myös julkishallinnon hankintamenettelyjä on kehitettävä ketterimmiksi.
Hallinnonalan sähköisistä ratkaisuista vastaavien henkilöiden hankintamenettelyiden osaamista kehitetään koulutuksin, tukimateriaalein ja yhteistyössä muiden julkishallinnon hankintamenettelyiden osaajien kanssa. Hankintojen yhteydessä arvioidaan aina mahdollisuudet hallinnonalan yhteishankintoihin.
Yhdenvertainen palvelu
Yhdenvertaisella palvelulla tarkoitetaan eri asiakasryhmien erityispiirteiden huomioimista, jotta palvelut ovat kaikkien saatavilla. Digitaalisten palvelujen kehittämisessä on huomioitava myös palveluiden tarjoaminen kansalaisille yhdenvertaisesti ajasta, paikasta, toiminta- ja kommunikointikyvystä, iästä ja sukupuolesta riippumatta.
Yhdenvertainen palvelu varmistetaan asiakkaan tarpeeseen perustuvalla kehittämisellä, jossa huomioidaan kaikki asiakasryhmät erityispiirteineen.
Palvelut asiakkaan tarpeen mukaan
Kansalaisten yhdenvertaisen palvelun näkökulmasta tärkeintä on vastata asiakkaan tarpeisiin, nähdä asiakas kokonaisuutena ja huomioida palvelukokemus asiakkaan näkökulmasta eikä ratkaista pelkästään yksittäistä ongelmaa. Palveluiden kehityksessä tulee huomioida kaikkien asiakasryhmien tarpeet.
Palveluiden yhdenvertaisuutta lisätään ottamalla käyttäjät mukaan suunnitteluun, kysymällä kansalaisilta, hyödyntämällä palvelumuotoilua ja kokemusasiantuntijoita sekä käyttämällä myös erityisryhmät tuntevien asiantuntemusta.
Tulee luoda aidosti asiakaskeskeinen palvelukulttuuri, jossa toiminnan tuottavuus ei ole tärkein mitattava kriteeri, vaan mitataan enemmän esimerkiksi asiakashyötyjä.
Kansalaiselle tukea digipalveluiden käytössä
Eri asiantuntijoiden on autettava ja tuettava kansalaisia digitaalisten palvelujen käytössä. Tarvittaessa asiantuntija tuo palvelun kansalaisen luokse (esimerkiksi kotihoito).
Digineuvoja myös kerää asiakkaalta palautetta ja käyttökokemuksia, jotka voidaan tarvittaessa välittää suoraan kehittäjälle asti. On varmistettava myös toisen puolesta asioinnin mahdollisuus ja toimivuus.
Palvelut kaikilla käytettävissä
Digitaalisten palvelujen tueksi on oltava riittävä tekninen tuki ja verkkojen kattavuus myös tietoliikenneyhteyksien niin sanotuilla katvealueilla. Jos kansalaisella ei ole sähköisiä välineitä, hän voi asioida siellä, missä liikkuu normaalisti (esimerkiksi kauppa, kirjasto).
Digitaalisista palveluista tulee luoda lisäarvo käyttäjälle, palvelut on saatava jokaisen asiakkaan omalla kielellä nopeasti esimerkiksi tarjoamalla erilaisia käyttöliittymiä erilaisille käyttäjäryhmille. Myös erityisryhmille tulee tarjota uusia ja toimivia digitaalisia palveluja.
Vältetään turhaa digitalisointia
Kaikkia palveluja ei tarvitse digitalisoida. On aidosti nähtävä asiakkaan ja eri käyttäjäryhmien tarpeet ja milloin digitaaliset palvelut tuovat asiakkaalle lisäarvoa. Toiminnan, palveluiden ja tietojärjestelmien on tuettava toisiaan.

Tavoitteellinen ohjaus ja sitoutuminen