Digitalisaatio ei ole itseisarvo, vaan mahdollistaja, väline parempaan palveluun, kustannustehokkaampaan ja tuottavampaan toimintaan ja ennen kaikkea ihmisten parempaan hyvinvointiin ja terveyteen.
Kyse on laaja-alaisesta toimintatapojen muutoksesta, joka edellyttää myös STM:n hallinnonalalla uudenlaisia palveluita, toimintaprosesseja, työn tekemisen tapoja ja uudenlaista johtamista, uudenlaisen roolin ottamista.
Myös tiedolla johtaminen tulee entistä merkityksellisemmäksi. Digitalisaation avulla siirrytään tuotantolähtöisestä asiakaslähtöiseen toimintatapaan, jossa palveluiden on toimittava ja tiedon liikuttava saumattomasti.
Digitalisaatio muuttaa merkittävästi STM:n hallinnonalan roolia, palveluja ja toimintaa. Linjausten muodostamisen yhteydessä tunnistettiin hallinnonalalla useita digitalisaation hyödyntämiseen liittyviä kehittämiskohteita. Lisäksi tunnistettiin digitalisaation tuomia uudenlaisia mahdollisuuksia palvelujen ja toiminnan uudistamiseen.
Palvelujen ja palveluketjujen uudistaminen
Digitaalisissa toiminta- ja palveluprosesseissa asiakas nostetaan keskiöön ja kiinnitetään huomiota ensisijaisesti siihen, miten digitalisaatio helpottaa asiakkaan toimintaa. Asiakaslähtöisen kehittämisen avulla voidaan merkittävästi yksinkertaistaa ja nopeuttaa omaa toimintaa.
Palveluiden painopiste tulee siirtymään entistä vahvemmin digitaaliseen kanavaan ja ennaltaehkäiseviin palveluihin.
Ajasta ja paikasta riippumattomalla itsepalvelulla tulee olemaan nykyistä merkittävämpi rooli.
Tämä mahdollistaa hajanaisten palvelukokonaisuuksien keskittymisen ja henkilökohtaisemman palvelukokemuksen sekä tarjoaa mahdollisuuksia tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen.
Erilaisten mobiiliratkaisuja ja pelillistämisen mahdollisuuksia esimerkiksi omatoimisessa terveyden seurannassa ja edistämisessä tulisi tutkia ennakkoluulottomasti.
Organisaatio- ja hallintorajat katoavat palveluissa
Digitalisaatio johtaa asiakkaan näkökulmasta organisaatio- ja hallintorajojen katoamiseen palveluissa. Enää ei riitä, että toimitaan omassa organisaatiossa mahdollisimman laadukkaasti ja digitaalisesti. Myös hallinnonalan organisaatioiden palvelukokonaisuuksien on oltava asiakkaan näkökulmasta yhtenäisiä.
Sote-uudistuksen myötä yksityisen ja kolmannen sektorin rooli julkisten palveluiden tuottajana kasvaa merkittävästi.
Palveluita tuotetaan yhteisöissä, esimerkiksi asiakkaiden ja yksityisen sekä julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Myös etäpalvelut, edulliset mobiiliseurantalaitteet sekä pelillistäminen integroituvat osaksi uudenlaisia palveluketjuja. Lisäksi tekoälyllä ja robotiikalla tulee olemaan merkittävä rooli palveluiden tuotannossa.
Yhden luukun periaate
Hallinnonalalla yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena on tuottaa palveluita yhden luukun periaatteella,eli tarjota asiakastarvetta vastaava palvelu yhtenäisesti ja saumattomasti yhdestä näkymästä. Kansallinen yhtenäisyys esimerkiksi kansallista palveluväylää ja Suomi.fi-palvelua hyödyntäen on välttämätöntä.
Samaan aikaan on huolehdittava, että viranomaisten sähköiset palvelut löytyvät osana asiakkaiden omaa toimintaa. Palvelut löytyvät yleisillä hakukoneilla ja osana alueellisia ja paikallisia palvelukokonaisuuksia.
Jotta asiakkaiden saumaton palvelu on mahdollista, asiakkuudenhallintaan olisi hyvä luoda yhteinen ratkaisu ja käytännöt.
Yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tärkeää helpottaa esteellisten (kuten näkö- tai liikuntavammaiset, pitkät etäisyydet palveluihin) asiointia ja taata digitaaliset toimivat palvelut myös heille. Usein fyysinen liikuntarajoite tai -este vaikeuttaa myös toimipisteeseen paikalle pääsyä, jolloin toimvilla digitaalisilla palveluilla voidaan merkittävästi lisätä yhdenvertaisuutta.
Työn tekemisen tapojen muuttaminen
Asiakkaista digitaalisesti kerättävä tieto ja siihen perustuva analytiikka muuttavat toimintaa, johtamisen ja päätöksenteon toimintatapoja.
Asiakastarpeisiin vastataan ketterämmin paremman tietopohjan ja joustavan resursoinnin myötä. Digitalisaatio muuttaa työtä ja työn sisältöä nopeassa tahdissa. Asiantuntijatyötä tehdään asiakastarpeista lähtien ja organisaatiorajat ylittäen erilaisissa verkostoissa.
Jatkuvan oppimisen merkitys kasvaa yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa. Perinteisen toimistotyöajan ja työpisteen merkitys vähenee, kun työtä tehdään enemmän ajasta ja paikasta riippumatta. Työtä tehdään yhä enemmän myös projektimaisesti tiiviissä yhteistyössä eri tahojen kanssa ja erilaisia teknologioita hyödyntäen.
Hallinnonalan organisaatioiden toimintatavat ja teknologiat on uudistettava tukemaan hallinnonrajat ylittäviä palveluketjuja ja prosesseja.
Toimintaa tulee kehittää asiakkaan hyödyn ja palvelukokemuksen pohjalta, ja kehittämisessä kannattaa hyödyntää tätä tukevia menetelmiä, kuten lean-filosofiaa ja palvelumuotoilun periaatteita. Ketterän kehittämisen pohjaksi tarvitaan toimiva kokeilukulttuuri.
Johtamisen ja toiminnan prosessien digitalisoinnin yhteydessä tulee määrittää digitalisoitavat rutiinitehtävät.
Kehityksen tueksi hallinnonalalle tarvitaan yksi digitaalinen kokonaisuus: yhtenäiset toimintatavat, työkalut, rajapinnat, tietomallit ja -rakenteet sekä palvelut. Lisäksi tulee määrittää strategiset valinnat tietokantojen ja portaalien avaamiselle sekä ulkopuolisten tietolähteiden hyödyntämiseen.
Tiedon keräämisestä analysointiin
Seurannan ja tutkimuksen painopiste siirtyy tiedon keräämisestä tiedon analysointiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta seuraa mittavia vaatimuksia palvelujen laadun, vaikuttavuuden, kustannusten ja tuottavuuden seurannan tietopohjalle.
Ohjauksen, seurannan ja arvioinnin edellyttämät tiedot tulee saada kerättyä kattavasti sekä palvelun tuottajilta että eri palvelutehtävistä ja -prosesseista.
Jatkossakin tarvitaan mahdollisimman oikeat ja kattavat tiedot eri väestöryhmien terveydestä sekä hyvinvoinnista ja näihin vaikuttavien tekijöiden kehityksestä. Valtakunnallisen tason tilastotieto tulee kerätä automaattisesti esimerkiksi osana sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden normaalia toimintaa.
Tilastointia ja tilastomuotoisen tiedon tuotantoa on uudistettava palvelemaan paremmin erilaisia päätöksenteon, johtamisen ja valvonnan tarpeita sekä toiminnan kehittämistä.
Tiedot on saatava johtamisen ja päätöksenteon tueksi oikea-aikaisesti ja sellaisessa muodossa, että tiedon käyttäjä löytää sen ja pystyy sitä hyödyntämään.
On valittava, miten paljon tuotetaan itse analysoituja ja tutkittuja tietopaketteja ja milloin riittää, että tarjotaan analyysi- ja tulkintapalvelujen raaka-ainetta avoimena datana muille tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioille.
Liiketoiminnan kasvuympäristö ja yhteistyön hyödyntäminen
Terveysteknologian toimialan vienti oli vuonna 2015 lähes 2 miljardia euroa ja se on Suomen suurin huipputeknologian vientiala. Suomen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää varmistaa, että pystymme tarjoamaan näille yrityksille suotuisan kehittymisympäristön.
Digitalisaation myötä Suomessa kehitettyjen ja hyviksi havaittujen ratkaisujen levittäminen maailmanlaajuisiksi vientituotteiksi on entistä nopeampaa.
Digitaalinen infrastruktuuri ja ekosysteemit muodostavat perustan sekä kansalaisten että liiketoiminnan hyvinvoinnin kehitykselle.
Suomi on perinteisesti ollut edelläkävijä digitaalisen tiedon keräämisessä, tulevaisuudessa on oltava edelläkävijä myös sen hyödyntämisessä. Ekosysteemit rakentuvat entistä vahvemmin teknisten alustojen ympärille, jotka sisältävät muun muassa tiedon hyödyntämisen teknologiat, pelisäännöt ja rajapinnat.
Hallinnonalan vahva terveyden ja hyvinvoinnin tietopohja mahdollistaa näiden alustojen luomisen ja hyödyntämisen. Suotuisa digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö tarvitsee tuekseen myös toimivat lait ja säädökset.
Ekosysteemien rakenteiden, hyötyjen ja toimintatapojen suunnittelu on keskeistä, sillä tulevaisuuden palveluita tuotetaan verkostoissa. Hallinnonalan näkökulmasta on erittäin tärkeää avata tietoaineistoja, kehittää standardointia ja rajapintoja sekä poistaa lainsäädännöllisiä esteitä.
Toimialan tarjoamilla yhteisillä palveluilla, kuten Kanta-palveluilla, on merkittävä rooli myös liiketoiminnan kasvuympäristön näkökulmasta. Tulevaisuudessa on pystyttävä hyödyntämään asiakkaan tuottamaa omaa tietoa (MyData) luomalla kansalaiselle mahdollisuudet päättää oman tiedon hyödyntämisestä eri käyttötarkoituksiin.
Asioiden internet ja siihen liittyvä sensoritiedon räjähdysmäinen kasvu tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia ihmisen ja ympäristön tilan seurantaan sekä palveluiden toteutukseen.
Tietoturvalliset ja luotettavat palvelut
Kaiken tiedon hyödyntämisen perustana toimiva tietoturva on ratkaisevassa roolissa digitalisaatiossa.
Kansalaisilla pitää olla vahva luottamus siihen, että heidän tietojaan käytetään oikein ja heidän yksityisyydensuojansa säilyy. Tietoturvan tulee olla osana kaikkea kehittämistä ja kokonaistasolla koordinoitua, sen huomioimista ei pidä ulkoistaa yksittäisten kehittämishankkeiden vastuulle.
Valtiovarainministeriön antamat kansalliset VAHTI-tietoturvaohjeet ja EU:n tietosuoja-asetukset ohjaavat hallinnonalan tietoturvan toteutusta ja kehittämistä.
Liiketoiminnan kasvuympäristön näkökulmasta Suomen tietoturvallisuusstrategia ohjaa tietoturvan huomioimista kaupallisten digitaalisten palvelujen kehittämisessä. Painopisteen siirtyessä sähköisiin palveluihin tulee turvata palvelujen toimivuus myös poikkeustilanteissa.
Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukenaSosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 20255.9.2016