Digitalisaatio muuttaa maailmaa nopeissa sykleissä luomalla täysin uudenlaisia vaihtoehtoja vanhoille ja tutuille toiminnoille. Uudet toimijat, kuten yksityisten yritysten tarjoamat etälääkäripalvelut tai jakamistalouteen perustuvat palvelut ovat muuttaneet perinteisiä toimialoja.
Julkisen hallinnon muutoksesta havainnollinen esimerkki on Ison-Britannian valtionhallinnon digitaalisten palveluiden Gov.uk:n käyttäjälähtöinen uudelleen suunnittelu.
Suomi on kansainvälisesti kärkimaita terveyden ja hyvinvoinnin sähköisessä tiedonhallinnassa, josta osoituksena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon Kanta-palvelut (Kansallinen Terveysarkisto) ja työsuojeluvalvonnan digitalisaatio.
Myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla ollaan suuren muutoksen kynnyksellä, esimerkiksi tekoäly ja robotiikka mahdollistavat täysin uudenlaisia digitalisoituneita julkisia palveluita kansalaisten hyväksi vuonna 2025.
Suomi on suurien haasteiden edessä, joihin digitalisaation hyödyntäminen toimii yhtenä ratkaisuna. Väestö ikääntyy ja tarvitsee enemmän tukea hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Maahanmuuttajat erilaisine tarpeineen muodostavat uuden asiakasryhmän sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Julkishallinnon kasvava alijäämä pakottaa vastaamaan lisääntyvään kysyntään entistä pienemmillä taloudellisilla resursseilla. Tämä vaatii entistä enemmän tuottavuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Digitalisaatio muuttaa työn tekemisen tapoja ja työn sisältöä entistä nopeammassa tahdissa.
Myös asiakkaat vaativat julkisilta palveluilta entistä enemmän, ja oikeutus julkisesti rahoitetuille palveluille pitää perustella entistä paremmin.
Uusille sukupolville digitaalisuus on oletusarvo, ei vain lisä nykyisiin palveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä aluehallinnon uudistuksessa toteutettavat rakenteiden ja toimintamekanismien uudistukset vaikuttavat merkittävästi hallinnonalan toimintaan.
Näihin haasteisiin vastaamisessa digitalisaatiolla on merkittävä rooli, mutta sen hyödyntäminen vaatii hallinnonalalta rohkeutta ja näkemyksellisyyttä – yhteistä visiota tulevasta.
Mistä digitalisaatiossa on kyse?
Digitalisaatiolinjausten lähtökohtana toimii seuraava valtiovarainministeriön digitalisaation määritelmä:
”Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla.
Käyttäjälähtöisyys on olennainen osa digitalisaatiota. Hallintoa on kehitettävä asiakkaan näkökulmasta, oli sitten kyse ulkoisesta tai sisäisestä asiakkaasta. Käyttäjälähtöiset digitaaliset julkiset palvelut ovat myös Suomen kilpailukyvyn edellytys.”
Digitalisaatiota edistetään Suomen julkishallinnossa laajasti ja yhä systemaattisemmin. STM:n hallinnonalan digitalisaatiolinjaukset määrittävät, miten digitalisaatiota hyödynnetään hallinnonalalla.
Linjausten lisäksi kuvataan edellytykset digitalisaation täysimääräiselle hyödyntämiselle.
Linjausten lähtökohtana ovat hallitusohjelman ”Digitalisoidaan julkiset palvelut” ja ”Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön luominen” -kärkihankkeiden mukaiset tavoitteet. STM:n hallinnonalan digitalisaatiolinjaukset huomioidaan vuosina 2016-2017 päivitettävässä sosiaali- ja terveysministeriön strategiassa.
STM:n digitalisaatiolinjaukset on tehty hallinnonalan näkökulmasta, mutta niissä käsitellään myös koko toimialaa. Hallinnonala sisältää sosiaali- ja terveysministeriön sekä ministeriön alaiset virastot ja laitokset, kuten Fimea, Säteilyturvakeskus, Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valvira.
Digitalisaation hallinnonrajat ylittävän asiakaslähtöisen luonteen vuoksi nämä STM:n digitalisaatiolinjaukset sisältävät myös hallinnonalan ulkopuoliseen toimintaan ulottuvia linjauksia. Hallinnonalan asiakkaita ovat kansalaiset, viranomaiset, yritykset ja organisaatiot.
Digitalisaatiolinjaukset STM:n hallinnonalan osa-alueilla
Digitalisaatiolinjaukset on muodostettu seuraaville STM:n hallinnonalan toiminnan osa-alueille:
Terveellisen elinympäristön turvaaminen
Osa-alue sisältää ihmisille terveellisen elinympäristön turvaamisen tunnistamalla, ehkäisemällä ja poistamalla elinympäristössä esiintyviä terveyshaittoja.
Terveellisen työn turvaaminen
Osa-alue sisältää työsuojelun ja -terveyden toimet, joiden tavoitteena on ehkäistä, vähentää ja poistaa työssä sekä työoloista aiheutuvia vaaroja ja riskejä sekä varmistaa työntekijöiden terveys ja hyvinvointi.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
Osa-alue käsittää laaja-alaisen ennaltaehkäisevän toiminnan ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin tueksi ja sairauksien ehkäisemiseksi.
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Osa-alue sisältää sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatioon liittyvät näkökulmat erityisesti kansallisten ratkaisujen osalta.
Seuranta ja tutkimus
Osa-alue on kaikkia osa-alueita läpileikkaava näkökulma. Siinä tarkastellaan digitalisaation mahdollisuuksia tiedon keruun, hyödynnettävyyden, luotettavuuden, vaikuttavuuden ja haluttavuuden näkökulmista.
Digitalisaation edellytykset
Digitalisaatiolinjauksien toteuttamisen edellytyksiä on tarkasteltu kolmesta eri näkökulmasta:
Johtaminen ja ohjaus käsittää strategisen ja operatiivisen johtamisen, strategian jalkauttamisen käytännön työhön sekä sovittujen tavoitteiden saavuttamisen seuraamisen ja ohjaamisen.
Toimintakulttuurilla, rakenteilla ja osaamisella tarkoitetaan hallinnonalan työyhteisön toimintaa, hallinnonalan organisaatioiden rakenteellisia muotoja ja niiden toimivuutta sekä henkilöstön osaamista ja sen kehitystä.
Yhdenvertaisella palvelulla tarkoitetaan eri asiakasryhmien erityispiirteiden huomioimista, jotta palvelut ovat kaikkien saatavilla.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden osa-alueen digitalisaatiota koskevat linjaukset on laadittu STM:n Sote-tieto hyötykäyttöön -strategiassa 2020. Tähän dokumenttiin on tiivistetty strategian keskeiset linjaukset ja ne löytyvät kokonaisuudessaan Sote-tieto hyötykäyttöön -strategiasta.
Eriarvoisuuden kaventaminen sisällytetään oletuksena kaikkiin osa-alueisiin ja käsitellään osana edellytyksiä.
Toimeentulon turvaamisen etuus- ja vakuutusjärjestely on rajattu linjausten ulkopuolelle, koska järjestelmän toimeenpanijoina ovat Kansaneläkelaitos, eläkevakuutusyhtiöt ja muut tahot.
Digitalisaation hyödyntäminen tällä osa-alueella on siten pääosin muiden kuin STM:n ja sen hallinnonalan virastojen ja laitosten toiminnasta riippuvaa.
Digitalisaation hyödyntämisen periaatteet
Digitalisaatiolinjausten lähtökohtana toimivat valtiovarainministeriön julkaisemat julkisen hallinnon digitalisoinnin periaatteet. Niissä kuvataan yhdeksän periaatetta, jotka toimivat digitalisoinnin yhteisinä pelisääntöinä kaikkialla julkishallinnossa.
Niitä tulee myös hyödyntää tarkistuslistana digitalisaatiota hyödyntäviä kehittämishankkeita priorisoitaessa ja toteutettaessa.
Hallinnonalan linjaustyöryhmän näkemyksen mukaan STM:n hallinnonalalla kolme oleellisinta periaatetta on korostettuna ensimmäisinä seuraavassa listassa.
Julkisen hallinnon digitalisoinnin periaatteet
- Kehitämme palvelut asiakaslähtöisesti.
- Rakennamme helppokäyttöisiä ja turvallisia palveluita.
- Avaamme tiedon ja rajapinnat yrityksille ja kansalaisille.
- Poistamme turhan asioinnin.
- Tuotamme asiakkaalle hyötyä nopeasti.
- Palvelemme myös häiriötilanteissa.
- Pyydämme uutta tietoa vain kerran.
- Hyödynnämme jo olemassa olevia julkisia ja yksityisiä sähköisiä palveluita.
- Nimeämme palvelulle ja sen toteutukselle omistajan.
Digitalisaation linjaukset koskevat koko STM:n hallinnonalaa. Hallinnonalan kaikki virastot ja laitokset ovat yhdessä olleet muodostamassa yhteisiä tavoitteita keväällä 2016.
Digitalisaation kehityshankkeiden nykytila hallinnonalalla
STM:n hallinnonalalla palvelujen ja toiminnan digitalisointia toteutetaan jo nykyisin kaikissa hallinnonalan virastoissa ja laitoksissa sekä muissa toimialan organisaatioissa.
Sote-uudistuksessa toteutettavat rakenteiden ja toimintamekanismien uudistukset vaikuttavat merkittävästi hallinnonalan toimintaan. Digitalisaation kannalta korostuvat erityisesti kansallisen ohjauksen ja seurannan merkityksen kasvu.
Lisäksi STM:ssä ja hallinnonalan laitoksissa on käynnissä useita sähköistämisen ja digitalisoinnin kehittämishankkeita ja -suunnitelmia. Esimerkiksi yksittäisiä lupa- ja asiointipalveluja sähköistetään paperimuodosta digitaalisiksi, rekisteri- ja valvontapalveluja sekä rekistereihin liittyvää tiedonkeruuta digitalisoidaan.
Hallinnonalalla toteutetaan myös laajempia kehittämishankkeita toiminnan ja palvelujen digitalisoimiseksi useamman laitoksen yhteistyöhankkeina. Ministeriön virkamiesten työn digitalisoimiseen ja yhtenäistämiseen vaikuttaa lisäksi Valtioneuvostossa käynnissä olevat useat tietojärjestelmähankkeet.
Hallinnonalan digitalisaatioon liittyvä kehittäminen on vielä suhteellisen pirstaloitunutta ja eri organisaatioiden omista näkökulmista tapahtuvaa.
Digitalisaatio on edistynyt pienin askelin ja ei ole vielä vaikuttanut riittävästi keskeisimpiin alan palveluihin ja prosesseihin. Digitalisaation hyötyjä ei vielä ole kattavasti saavutettu.
Toimintojen onnistunut asiakaslähtöinen digitalisointi edellyttää, että koko hallinnonalan digitalisaatiota toteutetaan yhdessä ja koordinoidaan kokonaisuutena.
Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukenaSosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 20255.9.2016
”Suomi on jo nyt yksi maailman kärkimaista julkisissa sähköisissä palveluissa. Meillä suomalaisilla on myös tutkitusti EU-maiden paras digiosaaminen. Menestymisen edellytykset digitalisaatiossa ovat siis mitä mainioimmat. Tärkeintä on kuitenkin huolehtia siitä, että asiakas on palvelukehityksen keskiössä. Silloin muotoilemme yhteiskuntaamme aidosti meitä itseämme varten.” – Valtiovarainministeriö