Liite 1 Keskeiset lähteet
Hakulinen T, Onwen H, Varsa H, Pulkkinen P, Sandt M. (2016) Sukupuolten tasa-arvo neuvolan asiakastyössä. Opas vanhempien ja lasten tukemiseen sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Sosiaali- ja terveysministeriö. Ilmestyy syksyllä 2016.
Hakulinen-Viitanen T, Hietanen-Peltola M, Hastrup A, Wallin M, Pelkonen M. (2012). Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Opas 22. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Halme N, Kekkonen M, Perälä ML. (2012). Perhekeskukset Suomessa. Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen. Raportti 62, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Hastrup A, Paavilainen E, Kekkonen M, Leikas T, Kivineva E, Pihlajamäki V, Lepistö E.( 2016). Perhekeskus lasten ja perheiden palvelujen tarjoajana. Kehittämisprosessi JIK-kuntayhtymä. Työpaperi 25. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Hastrup A, Hietanen-Peltola M, Jahnukainen J, Pelkonen M (toim.)( 2013). Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen. Lasten Kaste -kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi. Raportti 3, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Pelkonen M, Hakulinen-Viitanen T, Hietanen-Peltola M, Puumalainen T. 2013. Hyvinvointia useammille – Lasten ja nuorten palvelut uudistuvat. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinin neuvottelukunnan loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö Raportteja ja muistioita 36.
Perälä ML, Halme N, Hammar T, Nykänen S. (2011) Hajanaisia palveluja vai toimiva kokonaisuus? Lasten ja perheiden palvelut toimialajohtajien näkökulmasta. Raportti 29. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Perälä ML, Salonen A, Halme N, Nykänen S (2011). Miten lasten ja perheiden palvelut vastaavat tarpeita? Vanhempien näkökulma. Raportti 36. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Perälä ML, Halme N, Nykänen S ja työryhmä (2012). Lasten ja nuorten palveluja yhteen sovittava johtaminen. Opas 19, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Rautio S. (2016). Neuvolan perhetyö vanhemmuuden varhaisena tukena ja yhteistyönä. Jyväskylä studies in Education, Psychology and Social Research 550.
Socialstyrelsen (2008) Familjecentraler; kartläggning och kunskaps-översikt. Socialstyrelsen: Institutet för utveckling av metoder i socialt arbete. Stockholm
Sosiaali- ja terveysministeriö (2008) Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2008-2011. Selvityksiä 2008:6. Helsinki.
STM (2012a). Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2012–2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1. Helsinki.
STM (2012b). Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2012 – 2015. Toimeenpanosuunnitelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:20. Helsinki.
STM (2016a). Hallituksen kärkihanke. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:50.
STM (2016b). Kärkihanke. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:29.
Thyrhaug A.M, Gørill W.V, Martinussen M, Adolfsen F. (2011) Familiens hus i Norge – et tverrfaglig kommunalt helsetilbud for barn, unge og deres familier. Teoksessa Kekkonen, M, Mon-tonen M, Viitala, R. (toim.) (2011) Familjecenter i Norden – en resurs för barn och familjer. Nordiska Ministerrådet.
Viitala R, Kekkonen M, Paavola A. 2008. Perhekeskustoiminnan kehittäminen. PERHE-hankkeen loppuraportti. Selvityksiä 2008:12. Sosiaali- ja terveysministeriö.
Matalan kynnyksen palvelujen verkostoiminen - PerhekeskustoimintamalliSuunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi (projektisuunnitelma)28.9.2016