3 Toimenpidelinjaukset
3.1 Kokonaiskuva etenemisestä
Perhekeskustoimintamallin kehittäminen etenee vaiheittain. Perhekeskustoimintamallilla tarkoitetaan ensivaiheessa alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten palvelujen kokonaisuutta, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä, ml. mielenterveys, sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus palvelee kaikkia lapsia ja perheitä ml. monimuotoiset perheet, vammaisen lapsen perheet ja maahanmuuttajat. Perhekeskus on tapa verkostoida lasten ja perheiden julkiset sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan palvelut, järjestöjen ja seurakuntien palvelut sekä vapaaehtoistoiminta ja yhteen sovittaa ne asiakaslähtöisesti siten, että jokainen perhe saa tarvitsemansa tuen ja avun.
Perhekeskustoimintamallia, monialaista yhteistyötä sekä palvelutarpeen arviointia ja hoitoon ohjausta koskevia lakeja ja asetuksia on koottu liitteeseen (Liite 3).
Luvussa 2 kuvattujen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetaan neljä toimenpidettä. LAPEn hankesuunnitelman (STM 2016) mukaan perhekeskus tarjoaa palveluita (esim. kasvatus- ja perheneuvonta) myös kouluikäisille lapsille ja vanhemmuuden tukea kaikille vanhemmille. Palvelut tarjotaan pääsääntöisesti lasten omassa oppimis- ja kehitysympäristössä, kuten varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Paikallisesti voidaan sopia myös etenkin palvelujen ulkopuolelle jäävien nuorten palvelujen kokoamisesta ja verkostoimisesta perhekeskuksiin.
Kehittämistyötä toteutetaan sekä kansallisina että maakunnallisina tehtävinä. Maakunnallisissa piloteissa toteutetaan tämän suunnitelman toimenpiteitä 1-4 niiden tavoitteiden ja maakunnallisten tehtävien mukaisesti.
Toimenpide 1. Mallinnetaan perhekeskustoimintamalli, joka sisältää
- Palvelujen kokonaisuuden määrittelyn
- Ydintehtävien ja sisällön määrittelyn ja sopimisen
- Maahanmuuttajataustaisten sekä muiden monikulttuuristen lasten, nuorten ja perheiden erityistarpeiden huomioimisen palveluissa sekä kohtaamispaikan toiminnassa
- Toimintaperiaatteista ja toimintatavoista sopimisen
- Helppo pääsy palveluihin, oikea-aikainen tarpeiden tunnistaminen sekä tuen ja avun järjestäminen
- Perhekeskuksen toimintaedellytysten varmistaminen: johtaminen, organisoiminen, yhteensovittaminen
Toimenpide 2. Kehitetään perhekeskustoiminnan ja erityispalvelujen integratiivisia toimintamalleja
Toimenpide 3. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön rakenteet paikallista, maakunnallista ja kansallista ohjausta, seurantaa, arviointia ja kehittämistyötä varten, ml kansallinen koordinaatiorakenne.
Toimenpide 4. Tunnistetaan perhekeskustoimijoiden keskeiset osaamistarpeet ja käynnistetään koulutukset osana LAPE-muutosohjelmaa.
3.2 Toimenpiteet ja aikataulu
Toimenpide 1. Mallinnetaan perhekeskustoimintamalli (aikataulu syys – joulukuu 2016)
1. Palvelujen kokonaisuuden määrittely
Perhekeskustoimintamalli on lähipalvelujen kokonaisuus, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Kyseessä on uusi tapa verkostoida nykyisin hajanaiset lasten ja perheiden palvelut ja sovittaa ne yhteen synergiaetuja tuottavasti ja lapsi- ja perhelähtöisesti siten, että jokainen lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen ja avun. Malli tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuessa rakenteen maakuntien sote-palveluiden ja kuntien järjestämien palveluiden sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnan yhteen sovittamiseksi.
Tavoitteet
Perhekeskuksesta kehittyy lasten ja perheiden näkökulmasta tarkoituksenmukainen ja toimiva lähipalvelujen kokonaisuus, joka sisältää kohtaamispaikan. Perhekeskuksessa toimivat peruspalvelut saavat tukea erityispalveluista. Perhekeskustoiminnalle varmistetaan kiinteä yhteys nuorten ja aikuisten palveluihin. Maakuntien ja kuntien perhekeskustoimintamallit huomioivat paikalliset erityispiirteet.
Kaikkien toimijoiden välille palveluverkostossa suunnitellut palveluketjut ja verkostoyhteistyörakenteet toimivat ja jokainen toimija tietää paikkansa ja yhteydet muihin toimijoihin.
Jokaisessa perhekeskuksessa on kohtaamispaikka, jonka toiminnan avulla vahvistetaan perheiden voimavaroja, yhteisöllisyyttä, vertaistukea ja varhaista tukea sekä vähennetään yksinäisyyttä. Huomioidaan monikulttuuristen perheiden tarpeet. Perheet ovat mukana suunnittelemassa toimintaa.
Toimiva yhteistyö kuntien lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia edistävien palvelujen (sivistys- liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalvelut, kaavoitus ja liikennejärjestelyt) kanssa.
Järjestöjen ja seurakuntien yhteistyönä laatima kuvaus (2015) järjestöjen, seurakuntien ja vapaaehtoistoimijoiden roolista ja tehtävistä perhekeskustoiminnassa päivitetään.
Perhekeskuksen palvelutarjontaa täydennetään tarkoituksenmukaisilla työntekijöiden työtä helpottavilla ja asiakkaiden käyttöön soveltuvilla sähköisillä palveluilla. Sähköisten palvelujen avulla parannetaan palvelujen saavutettavuutta ja voidaan nopeuttaa avun ja tuen saantia. (Lapsille ja perheille tarkoitettuja palveluita liitetään omatietovarantoon)
Perheet löytävät helposti tietoa heille suunnatuista alueen palveluista ja toiminnoista.
Tehtävät (kansalliset ja maakunnalliset)
- Kuvataan perhekeskustoimintamalli ja siihen kuuluvat peruspalvelut, varhaisen tuen ja hoidon palvelut sekä muiden toimijoiden tuottamat palvelut ja toiminta sekä tehdään ehdotus palvelujen yhteensovittamiseksi lapsia ja perheitä hyödyttävällä tavalla (huom lakisääteiset yhteistyövelvoitteet). Käydään tarvittavat neuvottelut kasvatus- ja perheneuvoloiden ja muiden sosiaalipalvelujen kanssa.
Kuvio 2. Perhekeskusverkosto ja siihen kuuluvat palvelut sekä toiminta
Verkostomaisesti toimivaan (voi olla myös osin tai kokonaan samassa tilassa toimiva) perhekeskukseen kuuluisivat (Kuvio 2):
Terveyspalveluista ainakin: Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, ehkäisyneuvonta, lääkärinpalvelut, puheterapia, psykologinpalvelut, suun terveydenhuolto, ravitsemus-, fysio- ja toimintaterapia.
Sosiaalipalveluista ainakin: perhetyö, kotipalvelu, lapsiperheiden sosiaalityö ml. täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, kasvatus- ja perheneuvonta, perheoikeudelliset palvelut.
Kasvatuspalveluista ja kunnan muusta toiminnasta varhaiskasvatus sisältäen avoimen varhaiskasvatuksen palvelut. Tiivis yhteistyö liikunta-, kulttuuri-, kaavoitus- ja ravitsemuspalveluiden sekä koulujen opiskeluhuollon kanssa.
Järjestöjen palvelut ja niiden koordinoima vapaaehtoistoiminta yhteisen kuvauksen ja paikallisten mahdollisuuksien mukaan.
Seurakuntien toiminta yhteisen kuvauksen ja paikallisten mahdollisuuksien mukaan.
Kohtaamispaikka perheille ja lapsille, mahdollistaa vertaistuen
Tämän lisäksi perhekeskustoiminta integroidaan erityis- ja vaativan tason palveluiden kanssa: lastensuojelu, lastenpsykiatria, lastentaudit, muu erikoissairaanhoito, vammaispalvelut, kuntoutus, aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut. Erityispalvelut linkittyvät kiinteästi perhekeskuksen toimintaan monialaisen palvelutarpeen arvioinnin ja palveluketjujen kautta. Osa erityispalveluista voidaan tarjota myös lasten ja lapsiperheiden omassa arkiympäristössä yhteistyössä perhekeskuksen työntekijän kanssa (työparityö).
Perhekeskustoiminta integroidaan myös opiskeluhuoltoon ja tarvittaessa nuorisopsykiatriaan.
Perhekeskukseen sisältyy myös sähköisiä palveluja (sähköinen perhekeskus).
2. Kuvataan kohtaamispaikka, sen järjestämisen ja toiminnan perusperiaatteet (huomioidaan paikalliset mahdollisuudet ja tarpeet), vaihtoehtoiset ratkaisut tilan järjestämiseksi, perheiden osallisuus kohtaamispaikan ja sen toiminnan suunnittelussa, resursointi, tiedottaminen, mm. maahanmuuttajaperheille, yhteistyö eri tahojen kanssa. Tarkempi kuvaus esitetään THL:n tulevassa perhekeskusoppaassa.
3. Kuvataan perhekeskustoimintamalliin kuuluvien palvelujen ja muiden erityistason palveluiden yhteistyökäytännöt (keskinäinen konsultaatio ym. toiminta ja sen periaatteet mm. erityistason työntekijä koordinoivana tahona perhekeskuksen ja erityistason välillä). (Kts myös Toimenpide 2.)
4. Selkeytetään varhaiskasvatuksen roolia verkostomaisesti toimivassa perhekeskusmallissa ja tunnistetaan paikallisesti tarvittavat maakunnan ja kuntien väliset neuvottelut tehtävien ja vastuiden sopimiseksi.
5. Päivitetään järjestöjen ja seurakuntien laatima kuvaus järjestöjen, seurakuntien ja vapaaehtoistoimijoiden roolista ja tehtävistä ja tunnistetaan tarvittavat neuvottelu- ja sopimusmenettelyt. Kootaan tieto toimivista kunta-järjestö –verkostoista.
6. Tunnistetaan ja mallinnetaan perhekeskustoiminnan yhteistyöpinta aikuisten ja kouluikäisten lasten ja nuorten palveluihin (opiskeluhuolto).
7. Tunnistetaan asiakastyötä helpottavat sekä lapsille ja perheille soveltuvat sähköiset palvelut (esim. lasten mielenterveystalo).
8. Varmistetaan, että perheet saavat tietoa heille suunnatuista alueen palveluista ja toiminnoista (palvelutarjotin-idea)
9. Laaditaan alustava suunnitelma perhekeskuksen väestöpohjasta ja sijoittumisesta maakuntiin.
2. Ydintehtävien ja sisällön määrittely ja sopiminen
Tavoitteet
Perhekeskustoiminnan ydintehtävät ja sisältö määritellään siten, että ne tukevat lapsen ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ml. mielenterveyden edistäminen.
Perhekeskustoimintaan kuuluvia palveluja kehitetään ja uudistetaan paremmin vastaamaan lapsiperheiden tarpeisiin (ml erityiset kehittämiskohteet).
Perhekeskustoiminta tukee vanhemmuutta, vanhempien parisuhdetta ja vastaa vanhempien palvelutarpeisiin sekä tukee sovinnollista eroa.
Perhekeskus tarjoaa lapsille ja aikuisille toimintaa ja vertaistukea (kohtaamispaikka) sekä tarvittavat varhaisen tuen ja hoidon palvelut.
Vanhemmat ja perheet saavat tukea vanhemmuuteen varhain, matalalla kynnyksellä, oikea-aikaisesti ja perheiden osallisuutta ja lasten oikeuksia vahvistavasti.
Tehtävät (maakunnalliset)
1. Kuvataan perhekeskustoiminnan tehtävät ja sisältö, jotka määrittyvät siihen kuuluvien lakisääteisten universaalien ja muiden palvelujen perusteella.
2. Tunnistetaan erityiset kehittämiskohteet mm. mielenterveyden edistäminen, perheen terveyttä edistävät elintavat, lähi- ja parisuhdeväkivallan vähentäminen, maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden tarpeet, tarpeiden tunnistaminen ml monialainen palvelutarpeen arviointi sekä saavutettavuuden parantaminen.
3. Rakennetaan yhteistä kansallista ja paikallista lapsikäsitystä (ml. sikiön ja lapsen kasvu ja kehitys) lapsen terveyden ja hyvinvoinnin seuraamiseksi ja edistämiseksi.
4. Määritellään yhdessä eri toimijoiden roolit lapsen ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa ja edistämisessä.
5. Kuvataan vanhemmuuden tukeminen perhekeskustoimintamallissa (kts. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen -suunnitelma).
- Lapsi- ja perhekohtaisena tukena, jossa korostuvat vanhempien voimavaroja vahvistavat käytännöt
- Ryhmämuotoisena tukena vanhemmuuden yhteisöllisen perustan vahvistamiseksi ml. perhevalmennus
- Vanhemmuustaitojen vahvistamisena strukturoituja ohjelmia käyttäen
- Raskauden ajalta lähtevänä jatkumona lapsen eri ikävaiheissa ja kehitysympäristöissä sekä muuttuvissa elämäntilanteissa ja -vaiheissa
6. Kuvataan parisuhteen tukeminen osana perhekeskustoimintaa (kts. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen -suunnitelma).
7. Mallinnetaan lapsen ja perheen varhaisen tuen ja hoidon palvelut sekä niille tarvittava tuki
- varhainen tuki, mm. kotipalvelu, perhetyö, neuvolantuki, varhainen tuki kasvatuksellisiin kysymyksiin, (kotipalvelun ja perhetyön hyvät käytännöt, ks. hankesuunnitelma s. 23)
- varhainen hoito (esim. masentuneen äidin tukeminen yhdessä kotiavun kanssa, varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen konsultaatiotuen avulla, lapsen unirytmin korjaaminen unikoulun avulla)
- varhainen tuki ja hoito kasvatus- ja perheneuvolassa
- erityispalveluista saatava tuki
8. Osallistutaan näyttöön perustuvan vanhemmuuden tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakki -suunnitelman pilotointiin.
9. Kuvataan osana perhekeskustoimintaa tapahtuva eroauttaminen (kts. Erotilanteen palvelujen kehittäminen lapsen etua, sovinnollisuutta ja toimivaa yhteistyövanhemuutta edistäviksi -suunnitelma).
10. Kuvataan muu vanhempien palvelutarpeisiin (mm. mielenterveys- ja päihdeongelmat) vastaaminen ja tehostetaan tarvittaessa olemassa olevia tuen tarpeiden tunnistamisen ja tuen tarjoamisen rakenteita (mm. laajat terveystarkastukset).
11. Mallinnetaan vertaistuki osana palveluita ja kohtaamispaikan toimintaa (yksilö- ja ryhmämuotoinen sekä lapsille että aikuisille).
Sisältöjä laajennetaan vaiheittain perheiden tarpeiden ja käytettävissä olevien toimintaedellytysten mukaisesti.
Tehtävät (kansalliset)
1. Arvioidaan lasten, raskaana olevien ja perheiden tarpeiden sekä perhekeskustoiminnan kehittämisen näkökulmista palvelujen saavutettavuus, laatu ja uudistamistarve.
2. Käynnistetään ainakin seuraavien palvelujen kehittäminen ja uudistaminen: neuvolapalvelut (ml. kotikäynnit), kasvatus- ja perheneuvolapalvelut, perhetyö ja kotipalvelu.
3. Maahanmuuttajataustaisten sekä muiden monikulttuuristen lasten, nuorten ja perheiden erityistarpeiden huomioiminen palveluissa sekä kohtaamispaikan toiminnassa.
Kts. Turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten sekä heidän perheidensä matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen –suunnitelma.
Tavoitteet
Perhekeskustoimintamalli vastaa maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin.
Tehtävät (maakunnalliset)
1. Vahvistetaan Kotouttamisen osaamiskeskuksen informaatio-ohjauksen roolia perhekeskustoiminnassa.
2. Huomioidaan perhekeskuksen kohtaamispaikka -toiminnossa monikulttuuristen perheiden tarpeet.
3. Perhekeskuksessa ohjataan perheitä aktiivisesti alkukartoitusten piiriin (jonka tekevät yleensä sosiaalihuollon tai erillisen maahanmuttajayksikön ammattilaiset). Vahvistetaan perheen kotouttamissuunnitelman ja palvelutarpeen arvioinnin ja muiden suunnitelmien yhteensovittamista sekä sähköisten työvälineiden yhteensovittamista ja tehokkaampaa hyödyntämistä.
4. Suositellaan pilotoitavaksi kokeilua, jossa perhekeskukset ottaisivat koordinaatiovastuun oleskeluperusteesta riippumatta perheiden kotouttamissuunnitelmien laatimisesta, seurannasta ja päivittämisestä.
4. Toimintaperiaatteista ja toimintatavoista sopiminen
Perhekeskuksen kaikkea toimintaa ohjaavat seuraavat Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman mukaiset toimintaperiaatteet: lapsen oikeudet, lapsi- ja perhelähtöisyys johtamisessa, yhteistoiminnassa ja asiakastyössä, osallisuus, vastavuoroinen kohtaaminen, suhteen jatkuvuus ja luottamus, voimavarojen vahvistuminen ja perheen monimuotoisuuden huomioiminen, helppo palveluihin pääsy (saavutettavuus), nopea palvelutarpeen arviointi ja avun saanti; vertaistuki ja yhteisöllisyys (sosiaalisuus), asiantuntemus ja vaikuttavien menetelmien käyttö; kustannustietoisuus. Jatkuva arviointi, itsearviointi ja kehittäminen saadun palautteen mukaisesti. Periaatteiden konkretisoimisesta sovitaan pilotointien yhteydessä.
Tavoitteet
Ohjelmakauden aikana kansallisella tasolla sovitut perhekeskustoimintaa ohjaavat keskeiset toimintaperiaatteet konkretisoidaan ja otetaan käyttöön käynnistyvissä perhekeskuksissa.
Alueellisella tasolla periaatteet dokumentoidaan kuntien ja tulevien maakuntien strategisiin asiakirjoihin.
Perhekeskustoimijoilla on yhtenäinen käsitys toimintaperiaatteista, ja ne ohjaavat johtamista, yhteistoimintaa ja asiakastyötä.
Toimintaperiaatteiden toteutumista seurataan säännöllisesti perheiltä ja työntekijöiltä kerättävän palautteen avulla.
Tehtävät (maakunnalliset)
1. Konkretisoidaan keskeiset perhekeskustoimintaa ohjaavat periaatteet (lape-periaatteet).
2. Tunnistetaan keskeiset asiakirjat, joihin toimintaperiaatteet on tarpeen dokumentoida Lape-hankkeen aikana ja myöhemmin maakunnissa ja uusissa kunnissa, sekä valmistellaan prosessia tämän aikaansaamiseksi.
3. Huolehditaan, että edellä mainitut asiakirjat ovat perheiden saatavissa.
4. Mallinnetaan toimintaperiaatteiden implementointiprosessi (eri keinot) perhekeskuksissa johtamisen, monialaisen yhteistyön ja asiakastyön näkökulmasta ja otetaan huomioon perheiden osallisuus tässä työssä.
5. Tehdään ehdotus toimintaperiaatteiden seurannasta ja siinä tarvittavista indikaattoreista.
5. Palveluihin helpon pääsyn varmistaminen, oikea-aikainen tarpeiden tunnistaminen sekä tuen ja avun järjestäminen
Tavoitteet
Hyvin suunniteltu ja toteutettu palveluista tiedottaminen, palvelu- ja hoitoonohjaus perhekeskuksissa toimii.
Yhteydenotto on helppoa ja johtaa viiveettä lapsen ja perheen esille ottaman asian käsittelyyn.
Lasten, vanhempien ja perheiden yksilölliset avun ja tuen tarpeet tunnistetaan varhain ja yhteistoiminnassa heidän kanssaan. Tarpeiden tunnistaminen sisältää voimavarat ja muut hyvinvointia suojaavat sekä riskiä aiheuttavat tekijät mm. vanhempien uupumus, jaksamattomuus, kasvatustyylin sopimattomuus ja vuorovaikutusongelmat ja ristiriidat. Huomioidaan lasten ja vanhemmuuden kehitykselliset tarpeet eri elämänvaiheissa: raskausaika, alle kouluikäiset (0 – 6 v) lapset ja peruskouluikäiset (7 – 15 v) lapset.
Tarvittaessa tuen tarpeiden arviointi tehdään monialaisesti (monialainen palvelutarpeen arviointi).
Laaditaan tarvittaessa hoito- ja palvelusuunnitelma sekä sovitaan palvelujen koordinoinnista ja vastuutahosta tai –henkilöstä.
Tarpeen mukainen apu, tuki ja hoito järjestyvät viivettä ja toteutuvat mahdollisimman vaikuttavia menetelmiä ja toimintatapoja käyttäen.
Erityis- ja vaativan tason palvelut tukevat perustasoa konsultoiden tai yhdessä työskennellen.
Lapsen, vanhempien ja perheen saama apu, tuki ja hoito on riittävän vahvaa ja pitkäkestoista.
Tehtävät (maakunnalliset)
1. Suunnitellaan palveluista tiedottaminen, palvelu- ja hoitoonohjaus sekä niiden toteutustavat.
2. Mallinnetaan matalan kynnyksen palveluiden helppo ja viiveetön saatavuus. Hyödynnetään jo tehtyä kehitystyötä ja hyviä käytäntöjä.
3. Varmistetaan lapsen ja perheen osallisuus avun ja tuen käynnistymisen kaikissa vaiheissa.
4. Huolehditaan vastavuoroisesta kohtaamisesta ja hoitosuhteen jatkuvuudesta, jotka mahdollistavat kuulluksi tulemisen, tarpeiden tunnistamisen sekä avun ja tuen vastaanottamisen.
5. Mallinnetaan avun, tuen, hoidon ja palvelutarpeen riittävän kattava tunnistaminen, johon kuuluvat ainakin seuraavat aihepiirit: lapsen, vanhempien ja sisarusten hyvinvointi, perheen sisäinen vuorovaikutus sekä perheen elinolot ja tukiverkostot (huom. tarpeen määrittelyn erilainen terminologia terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa, ks. terveydenhuoltolaki, asetus 338/2011 ja sosiaalihuoltolaki).
6. Mallinnetaan monialainen palvelutarpeenarviointi käyttämällä hyväksi jo pilotoituja ja käytössä olevia malleja.
7. Mallinnetaan hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen sekä palvelujen koordinoinnista ja vastuutahosta sopiminen. Hoito- ja palvelusuunnitelma sisältää avun, tuen ja hoidon järjestämisen tavat.
6. Perhekeskuksen toimintaedellytysten varmistaminen: johtaminen, organisoiminen, yhteensovittaminen
Perhekeskustoimintamalli yhdistää uudella tavalla lapsiperheiden perustason terveys- ja sosiaalipalvelut ja varhaiskasvatuksen sekä järjestöjen ja seurakuntien palvelut. Voidakseen yhdistää usean ammattilaisen ja palvelusektorin osaamista lasten ja perheiden arjen tukemiseksi, perhekeskuksen palvelujen yhteistoiminnan tulee olla kitkatonta ja sujuvaa. Tämän toteutumiseksi perhekeskuksissa tarvitaan toimivat yhteistyörakenteet sekä yhteistyö- ja johtamiskäytännöt (verkostojohtaminen). Perhekeskus on tapa verkostoida matalan kynnyksen palvelut.
Tavoitteet
Luodaan edellytykset perhekeskustoimintamallin käyttöön otolle ja mallin mukaisen toiminnan toteuttamiselle toiminnan uudelleen organisoinnin, johtamisen ja palvelujen yhteensovittamisen avulla.
Luodaan edellytykset yhteistoiminnalle ja sen kehittymiselle mm. johtaminen ja tiimityö.
Lapsen luonnollisessa kasvuympäristössä toteutettavat palvelut auttavat tavoittamaan niitä lapsia ja perheitä, joita on muuten vaikea tavoittaa.
Perheellä on yhteys matalan kynnyksen palveluihin ja siihen tahoon, joka on lähimpänä perhettä.
Tehtävät (maakunnalliset)
1. Mallinnetaan perhekeskuksen asemoituminen maakuntiin (iso keskuspaikka ja pienempiä ”perheasemia”).
2. Mallinnetaan suuntaviivat perhekeskustoiminnan perustamiseksi tarvittavista toimenpiteistä (alkukartoitukset, työskentelyn vaiheet, pitkän tähtäyksen suunnitelma, rakenteen kirjaaminen organisaatiokuvauksiin ja askeleet sen toteuttamiseksi).
3. Sovitaan organisointitavasta (fyysinen tai verkostomainen tai sekä fyysinen ja verkostomainen).
4. Osapuolet sopivat, kuka/mikä taho maakunnassa ottaa johdon perhekeskuksen kokonaisuudesta.
5. Osapuolet sopivat palveluita ja toimintaa yhteen sovittavista johtamiskäytännöistä ja –foorumeista sekä tarvittavasta koordinaatiosta (eri hallintokuntien strategisen työn yhteensovittaminen, henkilöstöjohtamisen yhteensovittaminen, palvelujen johtamisen yhteen sovittaminen ja roolien selkeyttäminen).
6. Sovitaan muista yhteen sovittamista vaativista asioista (jaettu osaaminen, jaettu palvelukulttuuri, tiimityö, työparityö).
7. Organisoidaan palvelut siten, että niitä voidaan toteuttaa lähipalveluna ja mahdollisimman paljon lapsen omassa kasvuympäristössä.
8.Luodaan johtamisella edellytykset mahdollisimman vaikuttavien työmenetelmien käyttöön asiakastyössä.
9. Mallinnetaan ja sovitaan toiminnan arvioinnista ja seurannasta
- Toiminnan toteutumisen seuranta
- Jatkuva arviointi, itsearviointi ja kehittäminen saadun palautteen mukaisesti
- Laadun seuranta (perheiden kokemukset)
- Lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin seuranta
Toimenpide 2. Kehitetään perhekeskustoiminnan ja erityispalvelujen integratiivisia toimintamalleja (aikataulu syksy 2016 – 2018)
Tavoitteet
Lasten ja perheiden tuen ja palveluiden tarve arvioidaan tarvittaessa monialaisena yhteistyönä. Arviointiin osallistuvat lapset, perheet ja ammattilaiset sekä perheen tuekseen nimeämät henkilöt. (Pitkäntähtäyksen tavoitteena on yksi arviointi ja yksi yhteinen suunnitelma.)
Varmistetaan, että perhekeskuksessa annettava tuki ja palvelut voidaan tarjota riittävän ja monipuolisen erityisosaamisen varassa.
Palveluketjut ovat asiakkaan näkökulmasta sujuvia.
Tehtävät (maakunnalliset)
1. Mallinnetaan lapsen ja perheen tuen ja palvelujen tarpeen monialainen arviointi, jonka avulla
- toteutuu varhainen tunnistaminen, asiakaslähtöisyys ja asiakkaan osallisuus sekä oikein mitoitettu ja oikea-aikainen palvelu
- rakentuu eri toimijoiden verkostoituminen, työn- ja vastuunjako, yhtenäinen palvelusuunnitelma ja dokumentointi
- varmistetaan apu myös niille, jotka tarvitsevat erityistason tai kaikkein vaativimman tason erityisosaamista ja erikoistumista edellyttäviä palveluita
- nopeutetaan arviointia prosessina tekemällä useiden rinnakkaisten arviointien sijaan yksi yhteinen ja asiakaslähtöisesti toteutettu arviointi
2. Luodaan perhekeskuksen ja erityis- ja vaativan tason yhteiset toimintatavat ja uudet jalkautuvan työn toimintamallit vertikaalisen integraation mahdollistamiseksi. Toimintamallien avulla
- erityisosaaminen tuodaan mukaan perustasolla tehtävään asiakastyöhön
- erityistason osaaminen ja voimavarat ovat lasten ja perheiden käytössä perhekeskuksissa ja varhaiskasvatuksessa
- hyödynnetään erilaiset konsultaatiomallit ja digitaaliset palvelut
- turvataan joidenkin toimintojen edellyttämä erityisosaaminen keskittämällä toimintaa esim. keskusneuvoloihin
- asiakkaan ympärille muodostetaan tarvittaessa yksilöllistä tuen tarvetta vastaava monitoimijainen lapsi- ja perhekohtainen tiimi
- eri toimijoiden roolit, vastuut ja työnjako lapsen ja perheen tukijoina selkiytyvät
- huomioidaan perheen ja läheisverkoston oma toiminta ja voimavarat
- otetaan käyttöön lähi- tai vastuutyöntekijämalli myös monia palveluita tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden kohdalla
3. Suunnitellaan perhekeskuksen ja erityistason palveluista koostuvat palveluketjut asiakkaan näkökulmasta sujuviksi esim. äitiysneuvola – äitiyspoliklinikka – synnytysvastaanotto – synnytysyksiköt.
Toimenpide 3. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön rakenteet paikallista, maakunnallista ja kansallista ohjausta, seurantaa, arviointia ja kehittämistyötä varten, ml kansallinen koordinaatiorakenne (aikataulu syksy 2016 -2018)
Tavoitteet
On perustettu kansallinen koordinaatiorakenne, joka toimii perhekeskustoiminnan kehittämisen, käyttöön oton, seurannan ja arvioinnin tukena (vuodet 2017-2018).
On suunniteltu ja otettu käyttöön toimivat rakenteet paikallisen, maakunnallisen ja kansallisen kehittämistyön tueksi. Niiden avulla ohjataan, seurataan ja arvioidaan perhekeskustoiminnan kehittämistä ja mallin käyttöön ottoa.
Suunniteltu rakenne sisältää kuvauksen lasten ja perheiden ja lapsiperhepalveluissa toimivien osallisuudesta kehittämisessä ja arvioinnissa.
Tehtävät (kansalliset ja maakunnalliset)
1. Luodaan kansallinen koordinaatiorakenne (LAPE ohjausryhmän jaosto ja THL), joka ohjaa kansallisella tasolla perhekeskustoimintamallin kehittämistä vuosina 2017-2018.
Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman ohjausryhmän perhekeskus-jaoston tehtävänä on:
- vastata perhekeskustoimintamallin valmistelusta,
- vastata kyseiseen kehittämiskokonaisuuden maakunnallisen muutostyön seurannasta ja ohjauksesta,
- olla tukena kansallisen kehittämistyön ohjauksessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on:
- koordinoida perhekeskustoimintamallin mallinnusta (työpajat),
- kuvata mallinnuksen tuloksena syntyvä perhekeskustoimintamalli,
- tukea hankkeiden valmistelua,
- verkostoida maakuntien muutostyötä tekevät (kehittämisverkostot) ja tukea maakuntia, joiden muutostyön kohteena on perhekeskustoimintamalli.
2. Perustetaan kehittämisverkostot
Kansallinen kehittämisverkosto, joka
- tarjoaa kansallista tukea maakuntien muutostyölle,
- ohjaa ja koordinoi maakuntien kehittämistyötä samaan suuntaan,
- kehittää toimintaa keskeisten kriteerien ja Lapen toimintaperiaatteiden mukaisesti.
Maakunnalliset ja paikalliset kehittämisverkostot
- jota muutosagentit koordinoivat,
- jossa ovat mukana kaikki kehittämistyössä ja mallin käyttöön otossa mukana olevat,
- johon kuuluvat sisällölliset kehittämisverkostot esim. päihde- ja mielenterveys sekä väkivalta.
Toimenpide 4. Tunnistetaan perhekeskustoimijoiden keskeiset osaamistarpeet ja käynnistetään koulutukset osana LAPE-ohjelmaa (syksy 2016-kevät 2017)
Täydennyskoulutus on välttämätöntä toimintakulttuurin muuttamiseksi ja yhteiseen toimintatapaan pääsemiseksi. Perhekeskustoimintaa ohjaavien ja johtavien osaamista vahvistetaan ensin, jotta toiminta käynnistyy LAPE periaatteiden ja perhekeskustoimintamallin mukaisesti. Osaamista vahvistetaan etenkin ydinsisältöjen ja toimintaperiaatteiden osalta.
Tavoitteet
Perhekeskustoimintaa johtavien tietämys ja osaaminen ovat vahvistuneet niin, että he osaavat kytkeä hyvinvointia ja terveyttä edistävän kehittämistyön kuntien/maakuntien strategiseen työhön ja osaksi hyvinvointikertomusta.
Johtajien tietämys ja osaaminen yhteen sovittavasta johtamisesta, perhekeskustoiminnasta, sen sisällöstä ja edellytyksistä on vahvistunut niin, että he pystyvät johtamaan perhekeskustoimintaa kokonaisuutena.
Perhekeskustoimijoiden ja sitä johtavien yhteistoiminta on vahvistunut.
Asiakastyössä tarvittava osaaminen on vahvistunut lasten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi mm. mielenterveysosaaminen ja voimavaralähtöinen neuvonta ja ohjaus.
Kunkin perhekeskustoimintaan osallistuvan ammattiryhmän ammatillinen osaaminen on vahvistunut laadukkaan palvelun varmistamiseksi (kts. myös Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakki –suunnitelma).
Tehtävät (kansalliset ja maakunnalliset)
1. Tunnistetaan perhekeskustoimintaa ohjaavien osaamistarpeet. Suunnitellaan ja järjestetään koulutusta johtajille ja esimiehille mm. hyvinvointityöstä, tietoon perustuvasta johtamisesta, perhekeskustoiminnan edellytyksistä, rakenteista ja koordinoinnista, monialaisen työn yhteen sovittavasta johtamisesta. Lisäksi täydennetään heidän osaamistaan lapsen ja perheen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ml. mielenterveys sekä varhaisen avun ja tuen merkityksestä kustannusten hallinnassa.
2. Suunnitellaan ja järjestetään monialaisessa yhteistoiminnassa mukana olevalle verkostolle koulutuksia. Koulutuksissa ovat mukana myös järjestöjen vapaaehtois- tai ammatillista toimintaa koordinoivat henkilöt, jotta he voivat toimia aidosti kumppaneina omalla alueellaan.
3. Hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan järjestöjen osaaminen koulutuksia järjestettäessä.
4. Tunnistetaan yksittäisten työntekijöiden ja tiimien kehittymistarpeet. Vahvistetaan heidän osaamistaan palveluohjauksessa ja asiakastyössä tarvittavissa työmenetelmissä. Hyödynnetään valtakunnallisia menetelmäkoulutuksia esim. huolen puheeksi ottaminen, parisuhde- ja eroneuvonnan menetelmät, monikulttuurisuus.
Osaamisalueita ovat mm.
- Yhteinen käsitys lapsen terveyden ja hyvinvoinnin, kehityksen ja voimavarojen tukemisesta ml mielenterveys
- Lapsen, nuoren ja perheen kohtaaminen, osallisuuden kokemuksen vahvistaminen.
- Perheiden monimuotoisuus
- Yhteistyökumppanuuksien rakentaminen ja yhteinen toimintakulttuuri => Dialogiset menetelmät.
- Muiden toimijoiden työn tuntemus
- Moniammatillisesti toteutettu työ