Perheystävälliset toimintatavat kuten työaikajoustot tulisi integroida osaksi työpaikkojen nykyistä suunnittelua ja käytännön toimintaa (esim. henkilöstöstrategia, tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja työhyvinvointisuunnitelmat, työaikasuunnittelu, sekä työpaikkakohtaiset ohjeistukset ja käytännöt koskien mm. sijaisuusjärjestelyjä, joustojen ja vapaiden käyttöä). Tavoitteena on, että työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on integroitu osaksi työhyvinvointia ja työsuojelutoimintaa työpaikoilla ja tässä toiminnassa myös työntekijän kokonaiskuormitus (työkuormitus ja muusta elämästä syntyvä kuormitus) on huomioitu.
Tavoitteena on lisätä työpaikoilla ymmärrystä työn ja perheen yhteensovittamisen merkityksestä henkilöstön työhyvinvoinnille, työmotivaatiolle, tuottavuudelle ja tehokkuuden kasvulle ja edistää sen huomioimista työpaikoilla myös johtamiskäytännöissä ja laajemminkin osana HR:n ja muiden työpaikan toimijoiden työtä (esim. työterveyshuolto ja työsuojelu). Työn ja perheen yhteensovittamisen käytännöt ja niistä sopiminen voivat myös olla aiempaa tärkeämpi osa paikallista sopimista ja luottamusta työpaikoilla.
Tavoitteena jatkossa on työelämän tasolla, että aiemmasta perhepoliittisesta ja tasa-arvopoliittisesta keskustelusta siirrytään vahvemmin työpoliittiseen keskusteluun työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta puhuttaessa. Asia tulisi nähdä sekä perheiden hyvinvointiin liittyvänä asiana että myös työhyvinvointia, tuottavuutta ja työpaikkojen yhteiskuntavastuuta tukevana seikkana. Käytäntöjen suhteen olisi siirryttävä entistä enemmän ”kaikille perheille ja kaikille työpaikoille sopivista” universaaleista malleista perheiden ja työpaikkojen monimuotoisuutta huomioiviin malleihin, kuten yksinhuoltajaperheiden, omaishoitajien, erityislasten vanhempien, kuoleman kohdanneiden perheiden eli lapsikuolema- ja leskiperheiden ym. tarpeet huomioiviin malleihin sekä pientyöpaikoille, yrittäjille ja asiakastyöintensiivisille aloille sopiviin malleihin. Erityistä huomiota tarvitsevat osa-aikatyötä ja pätkätöitä tekevät, itsensä työllistävät, mikroyrittäjät tai työttömyysuhan alla olevat. Työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvää tietoa tulee suunnata myös maahanmuuttajataustaisille työntekijöille.
Toimenpiteissä on kaksi painopistettä:
- Hyvien käytäntöjen käyttöönotto ja juurrutus
- Tiedon koonti, tuotanto ja koulutus
Osahankkeen tuloksena perheystävällisten toimintamuotojen käyttö työpaikoilla on lisääntynyt ja työpaikoilla hyödynnetään työaikajärjestelyjä ja –joustoja. Suhtautuminen perheystävällisiin toimintatapoihin on muuttunut myönteisemmäksi, myös miesvaltaisilla työpaikoilla. Vanhempien kokema työn ja muun elämän yhteensovittaminen on parantunut. Isien osuus perhevapaiden pitämisessä on lisääntynyt ja osuus hoivavastuussa kasvanut. Perheiden ja lasten hyvinvoinnissa on tapahtunut myönteisiä muutoksia.
Viedään käytäntöön perheystävällisten työpaikkojen toimintamallejaSuunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi (projektisuunnitelma)28.9.2016