. 3.1 Kokonaiskuva etenemisestä
Hankkeessa on useita lasten, nuorten ja perheiden yhtenäisen tietotuotannon ja raportoinnin kokonaisuuteen liittyviä sekä tietoon perustuvaa toimintakulttuuria edistäviä toimenpiteitä.
Projektisuunnitelma sisältää seuraavat osahankkeet:
- LAPE -seurantaindikaattoreiden määrittely
- Lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisuus terveydessä, hyvinvoinnissa ja palveluissa -julkaisu
- Pysyvän Lasten, nuorten ja perheiden tietopohjafoorumi nimeäminen linjaamaan lasten, nuorten ja perheiden tietopohjan kehittämistä kansallisella tasolla ja tiedon käyttöä päätöksenteossa ja tutkimuksessa.
- Tietopohjan vahvistaminen (tietoaukkojen pakkaamiseksi toteutettavat toimet)
- Pienten lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) säännöllinen tiedonkeruu
- Kouluterveyskyselyn sisällön ja kohderyhmän (neljäs- ja viidesluokkalaiset ml. vanhemmat) laajentaminen
- Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvoinnin ja palvelukokemusten säännöllisen tiedonkeruun kehittäminen osana Kouluterveyskyselyä
- Lasten ja nuorten väkivaltakokemusten säännöllinen tiedonkeruu liitettynä Kouluterveyskyselyyn
- Lasten ja nuorten vapaa-aikaa koskevan säännöllisten tiedonkeruiden jatkaminen
- Kustannusten seurannan kehittäminen (vrt. kehittäminen tapahtuu Välineet lapsilähtöiseen budjetointiin -projektissa)
Lasten, nuorten ja perheiden tiedon käyttöä kunnissa, maakunnissa ja kansallisesti edistävän raportointijärjestelmän kehittäminen
3.2 Toimenpiteet ja aikataulu
1. LAPE -seurantaindikaattoreiden määrittely
Tavoite:
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman odotettuja tuloksia mittaavat seurantaindikaattorit on määritelty
Tehtävät:
Tuotetaan ehdotus LAPE -muutosohjelman seurantaindikaattoreiksi. Indikaattoreiden määrittelyssä huomioidaan saatavilla oleva tieto (väestötutkimukset, rekisterit ja tilastot, erillisselvitykset), jotka kuvaavat yhdenvertaisuutta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnissa, terveydessä ja palveluissa.
Indikaattorien määrittelyssä ja muodostamisessa huomioidaan tarve erityisesti indikaattoreille, jotka kuvaavat alle kouluikäisten, perusopetuksen alaluokkalaisten sekä erilaisissa elämäntilanteissa elävien lasten (mm. maahanmuuttajataustaiset, vammaiset ja sijoitetut lapset ja nuoret) tilannetta.
Valittujen indikaattoreiden luotettavuus arvioidaan.
Aikataulu:
Indikaattoreiden määrittely toteutetaan vuoden 2016 loppuun mennessä, luotettavuuden arviointi jatkuu vuoden 2017 aikana. (THL)
Lopputuotokset:
LAPE -muutosohjelman tavoitteita vastaavat indikaattorit on määritelty ja niiden luotettavuus on arvioitu.
2. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tietopohjafoorumi
Tavoite:
Nimetään pysyvä Lasten nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tietopohjafoorumi ja vakiinnutetaan sen toiminta
Tietopohjafoorumi
- linjaa ja tukee lasten, nuorten ja perheiden kansallista tietopohjan kehittämistä
- edistää tietojen hyödyntämistä päätöksenteossa
- edistää tarpeidenmukaisten tietojen keräämistä säännöllisesti ja niille riittävän rahoitusperustan saamista.
- edistää aineistojen käyttöä tutkimuksessa
- seuraa alan kansainvälistä tietotuotantoa
Tehtävät:
- THL kokoaa ja nimeää kansallisen monialaisen Lasten nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tietopohjafoorumin. Jäsenet kootaan keskeisistä tiedontuottajista ja tiedon käyttäjistä. Tietopohjafoorumi on pysyvä, jonka kokoonpano nimetään määräajaksi kerrallaan.
- Tietopohjafoorumi järjestää työpajoja tietopohjan vahvistamiseksi ja tietoon perustuvan toimintakulttuurin vahvistamiseksi
Aikataulu:
Tietopohjafoorumi nimetään syksyllä 2016 – (vuodessa n. 2 kokousta)
Työpajatoiminta käynnistyy 30.8.2016
Lopputuotokset:
On nimetty Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tietopohjafoorumi ja määritellyt toimintatapansa.
Vakiinnuttanut paikkansa lasten, nuorten ja perheiden tietotuotannon kehittämisen linjaamisesta ja tukemisessa sekä löytänyt tavan edistää tietoon perustuvan toimintakulttuurin kehittymistä mm. järjestänyt työpajoja.
3. Lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisuus terveydessä, hyvinvoinnissa ja palveluissa –julkaisu
Tavoite:
On tuotettu tietoa lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisuudesta terveydessä, hyvinvoinnissa ja palveluissa
Tehtävät:
Kootaan saatavilla oleva lapsia, nuoria ja perheitä koskeva tieto (väestötutkimukset, rekisterit ja tilastot, erillisselvitykset), jotka mahdollistavat yhdenvertaisuuden tarkastelun lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnissa, terveydessä ja palveluissa.
- Yhdenvertaisuuden tarkastelussa huomioidaan erilaisissa elämäntilanteissa elävät lapset, nuoret ja perheet, erityisryhmät kuten maahanmuuttajataustaiset, toimintakykyrajoitteiset, pitkäaikaissairaat lapset ja nuoret, lastensuojelulaitoksessa asuvat, sijoitetut lapset ja nuoret, koulukotinuoret, sekä perheen sosioekonominen asema ja alueellinen yhdenvertaisuus.
Aikataulu:
Kirjoittamistyön suunnittelu ja toteutus käynnistyy projektisuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Raportti valmis 2017 loppuun mennessä.
Lopputuotokset:
On tuotettu tietoa (raportti) erilaisissa perheissä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien lasten ja nuorten yhdenvertaisuudesta terveydessä, hyvinvoinnissa ja palveluissa olemassa olevien aineistojen pohjalta (toimii muutosohjelman lähtötilanteen arviointina)
Raportti tuotetaan julkaisuna (tai sähköisenä)
Lasten, nuorten ja perheitä koskevan tietopohjan vahvistaminen
1. Pienten lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tiedonkeruu
Tavoite:
Kehittää menetelmä, joka tuottaa säännöllisesti seurantatietoa alle kouluikäisten lasten terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista päätöksenteon tueksi (kunta, maakunta, kansallisesti).
Tuottaa tietoa alle kouluikäisten lasten terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista (tarpeidenmukaisuus, saavutettavuus, osallisuus).
Tehtävät:
- Tietoa lasten ja perheiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista kootaan (sähköisellä) lomakkeella vanhemmilta ja terveydenhoitajalta sekä varhaiskasvatuksen edustajalta. Tiedontuotannon suunnittelussa otetaan huomioon asiakastieto-järjestelmien ja kantapalvelun tuomat mahdollisuudet. Vanhempien kysely harmonisoidaan Kouluterveyskyselyn huoltajille osoitetun kyselyn sisällön kanssa.
- Tiedonkeruumenetelmä kehitetään ja pilotoidaan
- Keskeiset indikaattorit muodostetaan ja perustulokset raportoidaan sähköisen raportointijärjestelmän kautta
- Luodaan raportointijärjestelmä kuntien, maakuntien ja valtion viranomaisten tarpeisiin.
Aikataulu:
Hankekaudella tieto kerätään 4 kuukauden (pilotti) ja 4-vuoden ikäisistä lapsista. Projektin päättyessä tiedonkeruu on toteutettu, raportoitu ja indikaattoritieto on viety sähköiseen päätöksentekojärjestelmään.
Hankeen suunnittelu ja toteutus käynnistyvät vuonna 2016.
- Tiedonkeruiden suunnittelu, ohjeistus ja luvat (vuonna 2016)
- Tiedonkeruumenettelyn kehittäminen toistuvaa tiedonkeruuta varten (vuonna 2017)
- 4-kuukauden ikäisten pilottitiedonkeruu vuonna 2017
Nelivuotiaiden tiedonkeruu toteutetaan vuonna 2018.
Tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa
- Indikaattoreiden tuottaminen (vuonna 2018)
- Vuonna 2019 tieto on käytettävissä sähköisen raportointijärjestelmän kautta
Lopputuotokset:
Alle kouluikäisten lasten säännöllisen tiedonkeruun suunnittelu ja ensimmäinen tiedonkeruu toteutettu, tunnusluvut kehitetty ja raportoitu sähköisesti.
2. Kouluterveyskyselyn kehittäminen
Tavoite:
Tuottaa monipuolista ja laadukasta seurantatietoa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta sekä avun saannista ja tarpeisiin vastaavuudesta.
- Kehittää kouluterveyskyselyn sisältöä vastaamaan tietotarpeita
- Laajentaa kohderyhmää koskemaan myös nuoremmat ikäluokat (ml. vanhemmat)
Tehtävät:
Kouluterveyskyselyä laajennetaan koskemaan myös perusopetuksen 4. ja 5. vuosiluokkien oppilaita ja heidän vanhempiaan.
Kyselyn sisältöä kehitetään siten, että tietoa saadaan myös erityisryhmistä, kuten maahanmuuttajataustaiset, toimintakykyrajoitteiset, pitkäaikaissairaat lapset ja nuoret, lastensuojelulaitoksessa asuvat, sijoitetut lapset ja nuoret sekä koulukotinuoret. Myös tietoa erilaisista asumisjärjestelyistä ja vanhempien tapaamisesta eron jälkeen saadaan entistä kattavammin.
Kouluterveyskyselyn tiedonkeruun prosesseja, aineiston hallintaa sekä raportointia ja tiedon hyödyntämistä kehitetään siten, että tieto on yhdenvertaisesti ja entistä nopeammin saatavilla ja helpommin käytettävissä ja tulkittavissa (ml. trenditieto ja mahdolliset ennusteet).
- Kehitetään sähköinen raportointijärjestelmä
- Muodostetaan indikaattoreita erilaisissa tehtävissä toimivia varten (kunnan, maakunnan, kansallinen taso).
- Tuotetaan perustulokset ovat maksuttomasti kunnan, maakunnan ja valtakunnan viranomaisten saatavilla.
- Kokonaistutkimus, johon osallistuvat kaikki
- perusopetuksen 8. ja 9. vuosiluokkien oppilaat
- lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijat
- ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat
- perusopetuksen 4. ja 5. vuosiluokkien oppilaat
- perusopetuksen 4. ja 5. vuosiluokkien oppilaiden vanhemmat
- Säännölliset tiedonkeruut toteutetaan joka 2. vuosi (parittominan vuosina) sekä perusasteella että toiselle asteella
- Pilotoidaan ja kehitetään sisällöltään uudistetut lomakkeet sekä tiedonkeruuprosessit
- Testataan ja rakennetaan uudet indikaattorit
- Luodaan pohja uuden raportointijärjestelmän käyttöön ottamiseksi
Aikataulu:
Projektin aikana tiedonkeruu on toteutettu, raportoitu ja indikaattoritieto on viety sähköiseen raportointijärjestelmään:
- Tiedonkeruut pilotoidaan 2016 (4. ja 5. lk:n lomake, vanhempien lomake, 8. ja 9. lk:n lomake, lukion lomake, ammatillisen oppilaitoksen lomake, eri kieliversiot ml. selkokieliversiot, raportointijärjestelmän kehittäminen ja pilotointi), indikaattoreiden rakentaminen ja testaus.
- Varsinaiset tiedonkeruut toteutetaan vuonna 2017, jolloin myös raportointijärjestelmän ensimmäinen versio on valmis.
- Tulosten analysointia ja raportointia jatketaan vuoden 2018 aikana.
Vuonna 2019 tieto on käytettävissä sähköisessä raportointijärjestelmässä (ks. kohta 5.3.5.)
Lopputuotokset:
Sisällöltään uudistettu koulu- ja opiskeluikäisten (ml. 4. ja 5. lk oppilaiden ja heidän vanhempansa) säännöllisen tiedonkeruun toteutus on suunniteltu, pilotoitu, tieto on kerätty, indikaattorit tuotettu ja raportoitu sähköisesti (tieto on käytettävissä päätöksenteossa).
3. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvointi ja palvelukokemukset
Tavoite:
Kehittää menetelmä seurantatiedon tuottamiseksi määrävälein lastensuojelun piirissä olevien kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvoinnista ja palvelukokemuksista.
Tuottaa tietoa ja kehittää kouluterveyskyselyn sisältöä vastaamaan tietotarpeita
Tehtävät:
Selvitetään tietoaukot ja suunnitellaan tiedonkeruu säännölliseen seurantaan ja kehitetään hyvinvointi-indikaattorit.
- Selvitetään tiedonkeruun pohjaksi keskeiset tietoaukot ja hyödynnetään kansainvälisiä kokemuksia niiden paikkaamiseksi
- Tietoa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja palvelukokemuksista kootaan (sähköisellä) lomakkeella Kouluterveyskyselyn (THL) lisämoduulina joka 2. vuosi siten, että kyselyyn vastaavat yhden oppitunnin aikana seuraavat ryhmät:
- 4. ja 5. vuosiluokkien lapset (ml. heidän huoltajansa sähköisen linkin kautta)
- 8. ja 9. vuosiluokkien nuoret sekä
- 2. asteen koulutuksessa olevat nuoret.
- Tiedonkeruumenetelmä kehitetään ja pilotoidaan
Luodaan raportointijärjestelmä maakuntien ja valtion tarpeisiin.
Keskeiset indikaattorit muodostetaan ja perustulokset raportoidaan sähköisen raportointijärjestelmän kautta
Aikataulu:
Hankeen suunnittelu ja tietoaukkojen kartoitus käynnistyvät vuonna 2016.
- kansainvälisen tutkimustiedon ja tietoaukkojen kartoitus
- tiedonkeruiden suunnittelun käynnistäminen
Tiedonkeruiden pilotointi vuosina 2017–2018
- tiedonkeruiden suunnittelu, ohjeistus ja luvat
- pilotointi
- tiedonkeruumenettelyn kehittäminen toistuvaa tiedonkeruuta varten
Tiedonkeruun toteutus vuonna 2019
Tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa
- indikaattoreiden tuottaminen (vuonna 2019)
Vuonna 2019 tieto on käytettävissä sähköisen raportointijärjestelmän kautta
Lopputuotokset:
Lastensuojelussa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvoinnista ja palvelukokemuksista on suunnitelma määrävälein toteutettavasta tiedonkeruusta ja pilotti on toteutettu ja raportoitu sähköisesti.
4. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Kouluterveyskyselyn lisämoduulina
Tavoite:
Tuottaa menettely säännöllisen seurantatiedon saamiseksi lasten ja nuorten väkivalta-, rikos- ja kiusaamiskokemuksista sekä siihen liittyvästä elämäntilanteesta (vrt. Lapsiuhritutkimus).
Tehtävät:
Kehitetään menetelmä lasten ja nuorten väkivaltakokemusten säännölliseen seurantaan tietoon perustuvan päätöksenteon tueksi.
- Selvitetään, miten lasten ja nuorten kokeman väkivallan tutkimus soveltuu Kouluterveyskyselyn määräajoin tehtäväksi lisämoduuliksi
- Tietoa lasten ja nuorten väkivaltakokemuksista kootaan (sähköisellä) lomakkeella Kouluterveyskyselyn (THL) lisämoduulina, joka 6. vuosi otospohjaisesti. Vastaaminen tapahtuu anonyymisti, mutta vastaajan tiedot voidaan yhdistää käyttäjätunnuksen ja salasanan perusteella Kouluterveyskyselyn tietoihin.
- Otos poimitaan 4. ja 5. vuosiluokkien lapsista ja heidän huoltajistaan, 8. ja 9. vuosiluokkien nuorista sekä 2. asteen koulutuksessa olevista nuorista.
- Tiedonkeruumenetelmä kehitetään ja pilotoidaan
Kehitetään keskeiset seurantaindikaattorit.
Luodaan raportointijärjestelmä maakuntien ja valtion tarpeisiin.
Perustulokset raportoidaan sähköisen raportointijärjestelmän kautta
Aikataulu:
Hankeen suunnittelu käynnistyy vuonna 2016.
- tiedonkeruiden suunnittelun käynnistäminen
Tiedonkeruiden pilotoinnin suunnittelu ja toteutus vuosina 2017–2018
- tiedonkeruiden suunnittelu, ohjeistus ja luvat
- pilotointi
- tiedonkeruumenettelyn kehittäminen toistuvaa tiedonkeruuta varten
Tiedonkeruun toteutus vuonna 2019
Tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa
- indikaattoreiden tuottaminen (vuonna 2019)
Vuonna 2019 tieto on käytettävissä sähköisen raportointijärjestelmän kautta (ks. kohta 5.3.5)
Lopputuotokset:
Lasten ja nuorten kokemasta väkivallan säännöllisestä seurannasta on suunnitelma (Lapsiuhritutkimus), pilotti on toteutettu ja raportoitu sähköisesti.
5. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus
Tavoite:
Tuottaa säännöllisesti tietoa lasten ja nuorten vapaa-ajasta
Tehtävät:
Toteutetaan Lasten ja nuorten vapaa-aikaa koskeva tutkimus kahden vuoden välein
- Vapaa-aikatutkimuksen teemoina vuorottelevat liikuntaan ja median käyttöön liittyvät teemat, mutta kaikissa tutkimuksissa esitetään tietyt seurantakysymykset.
- Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa ikäryhminä oli 7–29-vuotiaat, mutta vuoden 2017 tiedonkeruusta alkaen mukaan otetaan myös 6-vuotiaat.
Nuorten palveluiden muotoutuminen osana LAPE -muutosohjelmaa varmasti näyttää aikanaan suuntaa sille, tarvittaisiinko lisää nuorten itsenäisen elämän mahdollisuuksia kuvaavia indikaattoreita (esim. asuminen, työllisyys, arjenhallinta).
Aikataulu:
Vuoden 2015 tutkimus raportoidaan syyskuussa 2016
Seuraava tutkimus vuonna 2017
Lopputuotokset:
Käytössä on tietoa nuorten vapaa-ajasta ja uutta tietoa saadaan säännöllisesti
Välineet edistämään lapsia, nuoria ja perheitä koskevan tiedon käyttöä kunnan, maakunnan ja valtakunnan viranomaisten päätöksenteossa
Tavoite:
- (1) Lasten, nuorten ja perheiden tiedon käyttöä edistävän raportointijärjestelmän kehittäminen (yhdessä sovittuine indikaattoreineen)
- (2) Rakennetaan lapsi- ja perhetiedon verkkopalvelu, joka kokoaa eri tiedonkeruista ja hallintokuntien palveluista saatavan tiedon yhteen palveluun
- (3) Tuotetaan määrävälein (joka 4. vuosi) katsaus lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista kansallisen päätöksenteon tueksi (tavoite 3)
Tehtävät:
On tuotettu välineet edistämään lapsia, nuoria ja perheitä koskevan tiedon käyttöä kunnan, maakunnan ja valtakunnan viranomaisten päätöksenteossa ja suunnittelussa.
- (1) Kehitetään päätöksenteon tueksi sähköinen raportointijärjestelmä, jonka avulla voidaan välittää tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista, terveydestä ja palveluista (LTH, KT, Lapsiuhritutkimus, Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset)
- määritellään pysyvät seurantaindikaattorit
- tuotetaan luotettavat indikaattorit (laadun arviointi)
- indikaattoreissa huomioidaan eri käyttäjäryhmät (ml. lapset, nuoret ja vanhemmat)
- tuotetaan myös ennakointi- ja trenditietoa
- helppo saatavuus, erilaiset yhteenvedot
- tulkintatiedon liittäminen
- mahdollisuus tarkasteluun eri ulottuvuuksien mukaan
- (2) Rakennetaan kokonaisuutta hahmottava ja tiedon hyötykäyttöä parantava lapsi- ja perhetiedon verkkopalvelu, joka kokoaa eri tiedonkeruista ja hallintokuntien palveluista saatavan tiedon yhteen palveluun.
Yhdistetyllä rekisteritiedolla tuotetaan uutta seurantatietoa. Rekistereitä yhdistämällä tuotetaan seurantatietoa (maakuntatasoinen) koko väestöstä ja eri vähemmistöryhmien (maahanmuuttajataustaiset lapset, vammaiset lapset, sijoitetut lapset) palvelujen käytöstä. Yhdistetty tieto julkaistaan lapsi- ja perhetiedon palvelussa. Toteutus etenee vaiheittain käytettävien aineistojen mukaisesti.
- (3) On otettu käyttöön toimintatapa tuottaa määrävälein katsaus lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista, terveydestä ja palveluista
Aikataulu:
Kohdan 1 mukainen sähköinen raportointijärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain vuosina 2017–2019.
Kohdan 2 mukainen palvelu, josta saadaan lapsia, nuoria ja perheitä koskeva tieto tuotetaan vuosina 2016–2018.
Kohdan 3 mukainen ensimmäinen määrävälein tuotettu tiivis katsaus päätöksentekijöille tuotetaan vuosina 2018–2019.
Lopputuotokset:
Kohta 1: On tuotettu välineet (sähköinen) edistämään lapsia, nuoria ja perheitä koskevan tiedon käyttöä kunnan, maakunnan ja valtakunnan viranomaisten päätöksenteossa ja suunnittelussa.
Kohta 2: On tuotettu erilaista lasten, nuorten ja perheiden tietoja kokoavaan palvelu
Kohta 3: On otettu käyttöön toimintatapa tuottaa määrävälein tiivis katsaus lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista, terveydestä ja palveluista
Järjestelmä ja välineet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen seurantaan ja raportointiinSuunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi (projektisuunnitelma)28.9.2016