3.1 Kokonaiskuva etenemisestä
Erotilanteen tukea vahvistetaan osana alueelle muodostettavaa perhekeskustoimintamallia. Ensi vaiheessa alueella kartoitetaan erotilanteisiin tarkoitetut palvelut: sekä ne palvelut, jotka perustuvat kohtaamisiin kasvotusten, että verkossa tarjottavat eropalvelut. Kartoitetaan myös universaalit (sekä yksilölliset että ryhmämuotoiset) tukimuodot, sekä erityispalveluissa tai niiden kanssa yhteistyössä toteutettava tuki. Tuen muodot arvioidaan Lape-hankkeen neljän ohjaavan periaatteen kautta – on selvitettävä, miten tuen muodoissa toteutuvat: 1. Lapsen oikeudet ja lapsen etu 2. Voimavarojen vahvistaminen 3. Lapsi- ja perhelähtöisyys sekä 4. Perheiden monimuotoisuus. Työ tehdään osallistaen palveluiden toimijat.
Pilotoidaan uusi eropalveluiden malli, jossa läpileikkaavana ajatuksena on pyrkimys eron jälkeiseen yhteistyövanhemmuuteen ja lapsen edun toteutuminen – eron kohdanneiden lasten oikeus lapsuuteen. Tätä ajatellen keinoina mm. vanhempien valistaminen (ns. psykoedukaatio) : tarvitaan voimakasta ja yhdensuuntaista valtakunnallista viestiä kummankin vanhemman tehtävästä ja velvollisuudesta pitää huolta siitä, että lapsen suhde molempiin vanhempiin säilyy läheisenä ja lapsella on lupa rakastaa kumpaankin vanhempaansa. Lasten osallisuuden menetelmiä sekä heille tarjottavaa tukea (mm. vertaisryhmät) erotilanteissa vahvistetaan. Erovertaisryhmätoiminta niin lapsille kuin vanhemmille sopii hyvin osaksi perhekeskusten toimintaa.
Lähisuhdeväkivallan ja sen riskin tunnistaminen sekä riittävän tuen ja suojelun saannin varmistaminen erotilanteen palveluissa on tärkeää.
Erotilanteessa tarjolla olevista palveluista rakennetaan mahdollisimman selkeä kokonaisuus perhekeskusten toimintaympäristöön sekä palvelupolku, joka antaa asiakkaalle oikeanlaisen tuen oikeaan aikaan ja auttaa asiakasta oikeiden tahojen luokse eron eri vaiheissa. Palvelujärjestelmä kattaa valtiolliset, kunnalliset, seurakuntien ja järjestöjen tuottamat palvelut.
Varmistetaan, että äitiys- ja lastenneuvoloissa, kouluterveydenhuollossa ja muissa palveluissa, joissa vanhempia ja lapsia tavataan, tunnetaan tarjolla olevien palveluiden ja vertaistuen muodot. Viranomaiset ja ammattilaiset erityisesti neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa, terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa koulutetaan tunnistamaan eroperheiden tarpeita ja tarvittaessa koulutetaan heidät ohjaamaan tarpeen mukaisiin palveluihin lainsäädännössä, erityisesti sosiaalihuoltolaissa (1302/2014) säädettyjen velvoitteiden mukaisesti. Uusi kokonaisuus helpottaa myös ammattilaisten työtä asiakasohjauksessa sekä antaa heille tietoa ja välineitä eron käsittelemiseen lapsen ja vanhempien kanssa.
Sähköiset palvelut ovat olennainen osa kokonaisuutta: tarkoitus on koota yhteen sähköistä erotilanteisiin liittyvää ohjeistusta ja informaatiota, tietoa erotilanteen tuki- ja palvelumuodoista (sekä kohtaamiseen perustuvat että sähköiset palvelut), ajankohtaisista erotilanteen /vanhemmuuden tuen koulutuksista ja muista tapahtumista ym. Mahdollisuuksien mukaan voidaan järjestää myös esimerkiksi vertaistukea sekä kenties eroauttamisen ammattilaisen tukea digitaalisesti.
Sähköisten palveluiden kehittämisen pohjana voidaan käyttää esim. nykyistä Apua eroon -palveluportaalia (www.apuaeroon.fi) sekä valtiovarainministeriön käynnistämää Kansallinen palveluarkkitehtuuri -hanketta (KaPA). Vertailukohtana voisi sähköisten erotilanteen palveluiden kehittämisessä toimia esimerkiksi Hollannissa käytössä oleva Rechtwijzer-ohjelma. Palveluun tulisi sisällyttää voimakkaasti lapsen tarpeiden näkökulma ja sen tulisi haastaa vanhemmat miettimään ratkaisuja lapsen tarpeista ja arjesta käsin. Sähköiset palvelut tulee alusta alkaen suunnitella huomioimaan perheiden monimuotoisuus.
Kriisiapu ja neuvonta sekä palveluohjaus erotilanteessa turvataan. Uutena matalan kynnyksen palveluna tarjotaan sekä sähköinen, että kasvokkain kohtaamiseen perustuva ”eron ensiapupiste”, jossa juridinen ja psykososiaalinen apu on – myös yhtäaikaisesti – helposti ja nopeasti saatavilla, ja josta voidaan ohjata julkisen ja kolmannen sektorin palveluihin. Osana palvelua ovat verkossa keskitetysti tarjolla olevat mallisopimukset lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen sekä elatukseen sekä ohjeistus niiden laatimiseen.
Eron ensiapupisteessä järjestetään säännöllisesti esimerkiksi eroinfo-tilaisuuksia, joihin voi osallistua myös sähköisesti. Tarjotaan nopeasti erotilanteeseen liittyvää palveluohjausta niin, että sekä vanhemmat että lapset saavat tarvittaessa nopeasti tukea eroon liittyvien tunteiden työstämiseen, ja jossa vanhemmat saavat tarvittaessa tilanteeseen liittyvää juridista neuvontaa. Ensiapupisteessä sekä vanhemmille että lapsille järjestetään matalan kynnyksen tukea mm. tarjoamalla mahdollisuus osallistua eroryhmiin.
Selvitetään ja kokeillaan mahdollisuutta käyttää vanhemmuussuunnitelmia (parenting plan) huolto- ja tapaamissopimusten tueksi ja konkretisoimiseksi. Vanhemmuussuunnitelmilla tarkoitetaan yleensä suunnitelmapohjaa, jonka vanhemmat voivat yhdessä täyttää ja joka ohjaa heitä keskustelemaan ja ratkomaan käytännön asioita lapsen tarpeista käsin. Pilotoinnin pohjaksi on LAPE-hankkeessa tarkoitus syksyn 2016 aikana kehittää kansainvälisten mallien pohjalta suomalainen vanhemmuussuunnitelma. Suunnitelmapohjassa nostetaan esiin lapsen arkeen, hyvinvointiin ja kasvuun liittyviä kysymyksiä, joita vanhemmat kenties haluavat yhdessä pohtia. Suunnitelmaan he voivat kirjata hyviksi katsomansa toimintatavat sellaisissa käytännön asioissa, joissa heidän mielestään on tärkeää noudattaa yhdessä mietittyjä linjauksia ja joista sopiminen auttaa heitä estämään epäselvyyksiä tulevaisuudessa. Vanhemmuussuunnitelman mallintamisessa voidaan hyödyntää infografiikkaa ja sen tulisi olla saatavilla sähköisesti.
Sopimuksia ja vanhemmuussuunnitelmia voidaan tukea hyödyntämällä uusia sopimusten visualisointia koskevia tutkimuksia ja löydöksiä. Suunnitelmissa ja niiden sekä huolto- ja tapaamissopimusten visualisoinnissa huomioidaan perheiden monimuotoisuus.
Sähköisiä viranomaiseropalveluita kootaan ja kehitetään myös valtakunnallisesti. Sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla otetaan tavoitteeksi vaikuttaa asenteisiin yhteistyövanhemmuuden edistämiseksi erojen jälkeen sekä lasten äänen kuulemisen vahvistaminen erotilanteissa.
Pitkittyneisiin ja vaikeisiin huolto- ja tapaamisriitoihin, ns. high conflict-tilanteisiin, kehitetään oma mallinsa. High conflict-tilanteet vaativat monialaista erityisosaamista ja paljon ajallisia resursseja, sillä niihin liittyy usein myös muita vaativia psykososiaalisia haasteita. Osaaminen tältä osin keskitetään SOTE:ssa osaamis- ja tukikeskuksiin, jotka toimivat vaativan, erityistä osaamista edellyttävän asiakastyön keskuksina ja joissa tulee olla tarjolla myös mm. vaativat terveys-, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä lastensuojelun vaativat erityispalvelut (kuten LAPE-kärkihankkeen hankesuunnitelmassa todetaan). Em. tilanteiden palveluita kehitetään kuitenkin jatkossa osana vaativien palveluiden kokonaisuutta (4.4).
Varmistetaan, että eron kokeneet perheet otetaan mukaan eropalveluiden kehittämiseen esimerkiksi säännöllisillä palauteilla, työpajoilla yms.
Lastenvalvojien ja olosuhdeselvityksen tekijöiden osaamista kehitetään valtakunnallisesti projektin tavoitteita silmällä pitäen. Tämä toteutetaan LAPE-hankkeen projektin ”3.2 täydennyskoulutus lasten, nuorten ja vanhempien kohtaamiseen ja uudistuviin työmuotoihin” kautta.
3.2 Toimenpiteet ja aikataulu
Erotilanteen palveluiden kartoitus alueella
Erotilanteen palveluihin selkeä palvelupolku
Erotilanteen tuki ammattilaisilta
Sähköisten erotilanteen palveluiden kehittäminen
Erotilanteen palveluilla kohti sovinnollisuuttaSuunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi (projektisuunnitelma)28.9.2016