3.1 Kokonaiskuva etenemisestä
Ehdotetut toimenpiteet:
1.Vahvistetaan lapsilähtöistä, poikkihallinnollista yhteistyötä yli sektorirajojen (Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos)
Toimintakulttuurin parantamiseen liittyvänä toimenpiteenä perustettaisiin poikkihallinnollisia työryhmiä, joiden tehtävänä olisi nostaa esiin ja hakea tarvittavat ratkaisuehdotukset palvelujärjestelmän kehittämiseksi vastaamaan aikaisempaa paremmin maahanmuuttajataustaisten perheiden ja lasten erityisiin tarpeisiin. Työryhmiä tarvitaan niin valtionhallinnon kuin kunta/maakuntatasoisen yhteistyön kehittämiseen. Työryhmien tehtävä keskittyisi ihmisoikeusnäkökulmaan ja palvelujärjestelmän eri nivelkohtien ja siirtymävaiheiden yhteensovittamiseen ja niissä esiin tulevien ongelmien ratkaisemiseen. Tällaisia haasteellisia kohtia saumattomien palvelujen aikaansaamiseksi voivat olla esim. turvapaikanhakijan siirtyminen oleskeluluvan saaneeksi, varhaiskasvatuksen aloittaminen, peruskouluun ja eri opintovaiheisiin siirtyminen, lastensuojelun ja muiden peruspalvelujen rajapinnat jne.
STM:n koordinoiman valtionhallintotasoisen työryhmän nimeäminen perustuu Toimiva lastensuojelu -työryhmän ehdottamaan toimenpiteeseen ja sen työskentelyn tavoitteena on varmistaa turvapaikkaa hakevien ja muiden maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden saumattomat palveluketjut yli hallinnonrajojen. Valtionhallinnossa työryhmä muodostuisi eri ministeriöiden ja keskeisten muiden toimijoiden yhdys-/vastuuhenkilöistä. Kunta/maakuntatasolla ryhmä muodostuisi eri toimialojen edustajista ja maakunnan muutosagentista. Ryhmä kokoontuisi säännöllisesti. Määräaikaisen ryhmätyöskentelyn jälkeen voitaisiin arvioida, kuinka yhteistyötä palvelujärjestelmän kehittämiseksi olisi tarkoituksenmukaisinta jatkaa. Uuden työryhmän nimeämisen sijaan tehtävä voidaan myös osoittaa jo olemassa olevalle, toimivalle ja tehtävään nähden tarkoituksenmukaiselle työryhmälle.
Toinen poikkihallinnollista yhteistyötä edellyttävä toimenpide liittyy ilman huoltajaa olevan lapsen edustamiseen. Kansainvälistä suojelua hakevan, ilman huoltajaa olevan lapsen edustamisesta säädetään vastaanottolaissa, kun taas oleskeluluvan saaneen lapsen osalta vastaavat säännökset ovat kotouttamislaissa.[1]
Edustajajärjestelmän kehittäminen on tärkeää, jotta voidaan turvata paremmin lasten yhdenvertainen kohtelu ja lapsen edun toteutuminen. Kehittämistyö ehdotetaan tehtäväksi erillisenä toimeksiantona osana TEM:n koordinoiman yhteistyöryhmän (Lapsena ilman huoltajaa turvapaikanhakijoina tulleiden vastaanoton ja kotouttamisen yhteistyöryhmä) työtä. Alatyöryhmä kokoaisi jo tehdyt selvitykset edustajajärjestelmän kehittämistarpeista sekä tarvittaessa selvittäisi asiaa lisää huomioiden mm. alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrän huomattava kasvu vuonna 2015 sekä yhtymäkohdat lastensuojelun edunvalvojajärjestelmään ja kehitteillä olevaan valtiorahoitteiseen edustajien koulutusmoduuliin. Alatyöryhmän tehtävänä olisi tehdä ratkaisuehdotuksia osin jo tiedossa oleviin kehittämiskohteisiin koskien mm. edustajien rekrytointia eri vaiheissa, rekisterinpitoa, ohjausta, palkkionmaksua ja valvontaa. Selvitystyön pohjalta laaditaan ehdotukset edustajajärjestelmän tukirakenteiden ja toiminnan kehittämiseksi viranomaisyhteistyön ja koulutuksen avulla, sekä laaditaansuositukset edustajan tehtävistä ja mallinnetaan toimiva edustajajärjestelmä. Edustaja-asiaan liittyvän selvitystyön toimeenpanoon haetaan LAPE- hankkeelta erillistä määrärahaa (50 000e).
TEM:n koordinoiman yhteistyöryhmän (Lapsena ilman huoltajaa turvapaikanhakijoina tulleiden vastaanoton ja kotouttamisen yhteistyöryhmä) tehtäväksi ehdotetaan selvittää, miten yksityismajoituksessa olevien ilman huoltajaa tulleiden nuorten ja heidän perheidensä tuen saantia voisi parantaa. Samoin työryhmän tulisi pohtia, miten lisätään ilman huoltajaa olevien nuorten mahdollisuuksia saada lastensuojelun jälkihuoltoa vastaavia tukitoimia.
Työryhmien yhteisenä tehtävänä olisi vahvistaa lapsilähtöistä ja ihmisoikeusperustaista työskentelyä maahanmuuttajataustaisten perheiden ja lasten osalta sekä nostaa keskusteluun ja yhteensovitettavaksi erilaisiin siirtymävaiheisiin ja hallinnoaloihin jakautuvat teemat ja mahdolliset ongelmakohdat ja tehdä niihin ratkaisuehdotuksia.
Toimenpiteet:
- Nimetään (STM:n johdolla) työryhmä valtionhallintoon ja maakunta/kuntatasolle vahvistamaan ihmisoikeusperustaista työskentelyä ja nostamaan keskusteluun ja tekemään ratkaisuehdotuksia palvelujärjestelmän eri nivelkohtien ja siirtymävaiheiden mahdollisiin ongelmiin.
- Kehitetään alaikäisten ilman huoltajaa olevien edustajajärjestelmää, yksityismajoituksessa olevien maahanmuuttajalasten ja perheiden tuen saamista sekä mahdollisuuksia jälkihuoltoa vastaavien tukitoimien saamiseen osana TEM:n koordinoiman Lapsena ilman huoltajaa turvapaikanhakijoina tulleiden vastaanoton ja kotouttamisen yhteistyöryhmän työtä.
2. Uudistetaan lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten maahanmuuttoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvää osaamista (Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos)
LAPE- hankesuunnitelman yhtenä kehittämiskokonaisuutena on lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisen uudistaminen muutosohjelmaa tukevaksi. Teemassa 3.1. tarkemmin avatulla tavalla vahvistetaan ammattilaisten osaamista lasten, nuorten ja vanhempien kohtaamiseen. Tässä työskentelyssä tulee huomioida myös turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tarpeet.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt Merkityksellinen Suomessa –toimintaohjelman. Toimintaohjelman mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö sisällyttää harkinnanvaraisiin valtion- avustushankkeisiin ja ESR-toimenpidekokonaisuuksien valintakriteereihin läpäisyperiaatteella monikulttuurisuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämisen. Toimintaohjelmaan sisältyy myös toimia lasten ja nuorten parissa työskentelevän opetushenkilöstön ja muiden ammattilaisten osaamisen kehittämisestä. Osana toimintaohjelmaa rahoitetaan mm. lasten ja nuorten parissa työskenteleville koulutusta, joka antaa uutta osaamista monikulttuurisessa työympäristössä toimimiseen. Opetushenkilöstöä ja muita ammattilaisia valmennetaan käymään hankalia keskusteluja muun muassa vihapuheeseen, rasistiseen käytökseen ja radikalisoitumisen signaaleihin liittyen. Koulutuksella varmistetaan, että lasten ja nuorten parissa työskentelevillä on valmiudet toimia työssään siten, että demokraattiset arvot, tietoisuus ihmisoikeuksista ja osallisuuden tunne lapsilla ja nuorilla vahvistuvat.
Korkeakoulut vastaavat tutkintojen sisällöistä ja arvioivat LAPE-hankkeen tulosten perusteella tutkintoon johtavan koulutuksen ja erikoistumiskoulutuksen uudistustarpeen. Osana LAPE-hanketta käynnistetään keskustelu korkeakoulujen alakohtaisten verkostojen kanssa.
Osaamisen kehittämisen keskiössä tulisi olla koulutusjärjestelmän kehittäminen siten, että ammatillisen ja korkeakouluopetuksen aloilla huomioitaisiin nykyistä laajemmin moninaistuvan yhteiskunnan tarpeet niin asiakastyössä kuin työyhteisöjenkin muutoksessa. Koulutuksen kehittämisen tavoitteena tulisi olla yleisiin ihmisoikeuksiin, yhdenvertaisuustematiikkaan, kohtaamistaitoihin, asenteisiin sekä moniammatilliseen ja kulttuurisensitiiviseen työotteeseen liittyvän osaamisen kehittäminen.
Vastaanotto- ja kotoutumisprosessien ja sisällön tuntemus tulisi liittää tarkoituksenmukaisessa määrin osaksi kaikkia sosiaali-, terveys- ja opetusalan opintoja. Lisäksi tulisi vahvistaa ammattilaisten kykyä tarjota psykososiaalista tukea vastaanotto- ja kotouttamisprosessin kaikissa vaiheissa. Tähän voidaan hyödyntää esimerkiksi psykologisen ensiavun koulutuksia.
Toimenpiteet:
- LAPE-hanke käynnistää keskustelun korkeakoulujen alakohtaisten verkostojen kanssa
- Toteutetaan maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvä täydennyskoulutusmalli
3. Kehitetään perhekeskusmallia huomioimaan maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden tarpeet (Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto)
LAPE- hankesuunnitelman yhtenä muutostyön tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön perhekeskustoimintamalli. Tällä tarkoitetaan lähipalvelujen kokonaisuutta, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus palvelee kaikkia lapsia ja perheitä huomioiden monimuotoiset perheet ja maahanmuuttajat.
Jotta perhekeskusmalli vastaisi maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden tarpeisiin, tulisi perhekeskuksiin rakentaa mahdollisuuksia ”ihmisten integraatioon”. Perhekeskuksen tavoitteena tulisi olla uusien toimintatapojen ja tilojen tarjoaminen, missä maahanmuuttajataustaiset ja kantasuomalaiset ihmiset pystyisivät kohtaamaan. Perhekeskusten tulisi vastata maahanmuuttajaperheiden varhaisen tuen tarpeeseen tarjoamalla perheille ja lapsille avoin kohtaamispaikka edistäen asiakkaiden osallisuutta ja tietoisuutta palvelujärjestelmästä. Perhekeskusten yhtenä tavoitteena tulisikin olla maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden kotoutuminen ja koko perheen integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Toimintaa tulisi järjestää yhteistyössä järjestöjen ja maahanmuuttajayhteisöjen kanssa.
Yhteistyössä Kotouttamisen osaamiskeskuksen kanssa perhekeskukset voisivat tarjota tukea alueen toimijoille maahanmuuton ja kotoutumisen rakenteiden ja peruskäsitteiden ymmärrykselle, järjestää tarvittavaa koulutusta ja tiedotusta näyttöön perustuvista työmalleista, sekä toimia alueensa kehittämistyötä aktivoivana toimijana kotouttamista parantavan toimintakulttuurin ja asenneilmapiirin sekä digitaalisten työmuotojen kehittämisessä ja osaamisen kasvattamisessa.
Perhekeskuksien ja kaikkien siellä työskentelevien ammattilaisten roolia kotoutuvien perheiden tarpeiden tunnistamisessa tulisi vahvistaa, jotta perhekeskuksen asiakkaita osattaisiin aktiivisesti ohjata kotoutumislain mukaisten alkukartoitusten tekoon. Monialainen kotoutumissuunnitelma tulisi olla saumaton kokonaisuus ja osa perhekeskuspalveluja yhdessä mahdollisen sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin ja suunnitelman teon kanssa.
Toimenpiteet:
- Vahvistetaan Kotouttamisen osaamiskeskuksen informaatio-ohjauksen roolia perhekeskustoiminnassa
- Huomioidaan perhekeskuksen Kohtaamispaikka -toiminnossa monikulttuuristen perheiden tarpeet ja edistetään hyvien käytäntöjen levittämistä ja uusien toimintamallien kehittämistä.
- Ohjataan perheitä aktiivisesti alkukartoitusten piiriin ja vahvistetaan perheen kotouttamissuunnitelman ja palvelutarpeen arvioinnin ja muiden suunnitelmien yhteensovittamista sekä sähköisten työvälineiden tehokkaampaa hyödyntämistä
- (Suositus: Pilotoidaan mahdollisuuksien mukaan kokeilua, jossa perhekeskukset ottaisivat koordinaatiovastuun oleskeluperusteesta riippumatta perheiden kotouttamissuunnitelmien laatimisesta, seurannasta ja päivittämisestä ).
4. Kehitetään koulun ja varhaiskasvatuksen toimintaa maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tueksi (Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena)
LAPE- hankesuunnitelman kolmantena kehittämiskokonaisuutena on vahvistaa varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten roolia lapsen hyvinvoinnin tukemisessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on arvioinut nykyisen järjestelmän kipupisteitä ja ehdottanut toimenpiteitä nykyisen järjestelmän kehittämiseksi huomioimaan paremmin muuttunutta maahanmuuttotilannetta. Osa ehdotuksista voitaisiin sisällyttää toimeenpantavaksi lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman kautta. Maahanmuuttajanäkökulmasta kipupisteitä ovat esimerkiksi varhaiskasvatukseen osallistumisen vähäisyys, perheen kotoutumissuunnitelmien puutteellisuus alle kouluikäisten lasten osalta, perheiden vähäinen tieto lapsen oikeuksista sekä käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista sekä puutteellinen osaaminen monikielisten oppilaiden oppimisvaikeuksien tunnistamisessa ja psykososiaalisessa tuessa. Kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä perhekeskusten kanssa hyödyntäen maahanmuuttajaperheiden kokemusasiantuntijuutta.
Toimenpiteet:
- Edistetään kotouttamissuunnitelman avulla lasten ohjautumista varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen.
- Edistetään lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Tuetaan monikielistä identiteettiä sekä lasten suomen / ruotsin kielen oppimista varhaiskasvatuksessa.
- Vahvistetaan opettajien osaamista tunnistamaan oppimisvaikeuksia ja psykososiaalisen tuen tarvetta sekä oppilaitosten mahdollisuuksia antaa tietoa oppilashuoltopalveluista
5.Kehitetään lastensuojelua vastaamaan turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten tuen tarpeisiin (Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen)
Neljäs maakunnallinen kehittämiskokonaisuus liittyy erityis- ja vaativimman tason palvelujen kehittämiseen. Tässä tavoiteena on kehittää lastensuojelua ja muita erityistason palveluja luomalla rakenteita ja työskentelytapoja, jotka perustuvat tutkimustietoon ja hyvin suunniteltuihin, moniammatillisiin työskentelytapoihin. Tässä työssä tulisi huomioida myös turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten tarpeet. Vastaanottokeskusten, alaikäisyksiköiden ja lastensuojelun sekä kunnan muiden toimijoiden välinen työnjako lastensuojelutarpeen arvioinnissa tulee olla selvä ja yhteistyön saumatonta. Lastensuojelupalvelujen saamisessa voi olla suuriakin alueellisia eroja. Tiedon lastensuojelun tarpeesta tulisi myös siirtyä paikkakunnalta toiselle asiakkaan mahdollisen muuton yhteydessä.
Vastaanottokeskuksiin saapuvien lasten ja nuorten kokemukset ovat usein olleet traumaattisia ja trauma ilmenee lapsen käyttäytymisessä. Lapsen tarpeet tulisi tunnistaa ajoissa ja niihin tulisi tarjota jo varhaisessa vaiheessa tarkoituksenmukaista ammatillista apua ja tukea ja tarpeenmukaisia muita palveluja. Lapsen erityistarpeet tulisi huomioida myös mahdollisen sijoituspaikan valinnassa. Erityisesti yksin ilman huoltajaa olevien lasten ja nuorten tilanne tulee huomioida erityisen tarkkaan. Oikein ajoitettu psykososiaalinen tuki saattaa ennaltaehkäistä myöhempiä lastensuojelullisia toimenpiteitä.
Lastensuojelussa toimivien työntekijöiden osaamista maahanmuuton erityiskysymyksissä tulisi vahvistaa. Myös lastensuojelulaitoksilla on harvoin valmiutta kohdata vakavasti traumatisoitunut nuori. Sijaishuollon vaikeasti oireilevien lasten ja nuorten hoidollisen ja kuntouttavan sijaishuollon palvelumallien kehittämisen yhteydessä tulisi huomioida myös maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten erilaiset palvelutarpeet ja niiden edellyttämä erityisosaaminen ja mahdollinen keskittämisen tarve.
Toimenpiteet:
- Kehitetään monitoimijaista lastensuojelutarpeen arviointiprosessia ja tiedonkulkua
- Kehitetään sijais- ja jälkihuoltoa huomioimaan paremmin maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten tarpeet
[1] Ks. laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta, 746/2011 (ns. vastaanottolaki): http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110746?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laki%20kansainv%C3%A4list%C3%A4%20suojelua , ja laki kotoutumisen edistämisestä, 1386/2010 (ns. kotouttamislaki): http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=laki%20kotoutumisen . Kansainvälistä suojelua hakevalle, tilapäistä suojelua saavalle ja sellaiselle ihmiskaupan uhriksi joutuneelle lapselle, jolla ei ole oleskelulupaa, määrätään viivytyksettä edustaja, jos lapsi on Suomessa ilman huoltajaa tai muuta laillista edustajaa. (Vastaanottolaki, 39 § 1 mom.).
Oleskeluluvan pakolaiskiintiössä saaneelle lapselle ja sellaiselle ihmiskaupan uhriksi joutuneelle lapselle, jolla on oleskelulupa, määrätään edustaja viivytyksettä, jos hän on Suomessa ilman huoltajaa tai muuta laillista edustajaa. Myös muulle oleskeluluvan saaneelle lapselle, joka on Suomessa ilman huoltajaa tai muuta laillista edustajaa, voidaan määrätä edustaja. (Kotouttamislaki, 56 § 1 mom.)
Euroopan komissio on antanut 13.7.2016 yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamista koskevat säädösehdotukset (ns. CEAS II), jotka sisältävät myös edustajia koskevia kohtia. Ehdotukset vaikuttavat hyväksytyksi tultuaan kansalliseen lainsäädäntöön.
3.2 Toimenpiteet ja aikataulu
Vaihe 1: Vahvistetaan lapsilähtöistä, poikkihallinnollista yhteistyötä yli sektorirajojen
Vaihe 2: Uudistetaan lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten maahanmuuttoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvää osaamista
Vaihe 3: Kehitetään perhekeskusmallia huomioimaan maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden tarpeet
Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuton asiatSuunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi (projektisuunnitelma)28.9.2016