1 Tausta

Tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den ja maa­han­muu­ton asi­oi­ta kä­sit­te­le­väs­sä toi­meen­pano­suun­ni­tel­mas­sa pai­no­pis­te on ko­tout­ta­mis­jär­jes­tel­män ja pe­rus­pal­ve­lu­jen ke­hit­tä­mi­ses­sä maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sil­le lap­sil­le, nuo­ril­le ja per­heil­le. Eril­li­sis­sä toi­men­pi­teis­sä on huo­mi­oi­tu myös tur­va­paik­kaa ha­ke­vat lap­set ja nuo­ret. Eri­tyis­tä huo­mi­o­ta on kiin­ni­tet­ty en­nal­ta eh­käi­se­vien ja ma­ta­lan kyn­nyk­sen tu­kea tar­jo­a­vien pal­ve­lu­jen ke­hit­tä­mi­seen.

Meitä on moneksi

Maa­han­muut­to on vii­me vuo­si­na sekä moni­puo­lis­tu­nut että li­sään­ty­nyt huo­mat­ta­vas­ti.Ti­las­to­kes­kuk­sen jul­kai­se­mien ti­las­to­jen mu­kaan Suo­mes­sa asu­va ulko­maa­lais­taus­tai­sen vä­es­tön mää­rä kas­vaa koko ajan. Kun vuon­na 1990 Suo­mes­sa asui va­ki­nai­ses­ti kaik­ki­aan 38 000 ulko­maa­lais­taus­tais­ta, oli hei­tä vuo­den 2014 lo­pus­sa jo 323 000.Vuon­na 2014 Suo­men vä­es­tös­tä ulko­maa­lais­taus­tai­sia oli  5,9 pro­sent­tia. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­ri­ön en­nus­tei­den mu­kaan ulko­maa­lais­ten mää­rä Suo­mes­sa kas­vaa vuo­teen 2030 men­nes­sä puo­leen mil­joo­naan hen­ki­löön.

Ulko­maa­lais­taus­tai­sis­ta lä­hes nel­jäs­osa, yli 77 000 hen­ki­löä, on alle 20-vuo­ti­ai­ta lap­sia ja nuo­ria. Heis­tä rei­lus­ti yli puo­let edus­ta­vat tois­ta suku­pol­vea, eli ovat syn­ty­neet Suo­mes­sa ulko­mail­la syn­ty­neil­le van­hem­mil­le. Toi­sen suku­pol­ven lap­sia on eten­kin nuo­rem­mis­sa ikä­luo­kis­sa: 0 – 6 –vuo­ti­ais­ta ulko­maa­lais­taus­tai­sis­ta jo 80 pro­sent­tia kuu­luu toi­seen suku­pol­veen. Suo­mes­sa asui vuo­den 2014 lo­pus­sa yli 70 000 per­het­tä, jos­sa toi­nen puo­li­sois­ta on syn­ty­nyt Suo­mes­sa ja toi­nen ulko­mail­la.Täl­lais­ten kah­den kult­tuu­rin per­hei­den mää­rä Suo­mes­sa on kol­min­ker­tais­tu­nut kah­des­sa vuo­si­kym­me­nes­sä ja he ovat luku­mää­räl­tään mer­kit­tä­vä sekä py­sy­vä osa suo­ma­lais­ta yh­teis­kun­taa. Maa­han­muu­ton ja per­hei­den moni­muo­tois­tu­mi­sen myö­tä maa­han­muu­ton mer­ki­tys­tä ja sen vai­ku­tuk­sia on yhä haas­teel­li­sem­paa tun­nis­taa osa­na per­heen ja sen jä­sen­ten ar­kea ja ko­ke­muk­sia.

Kan­sain­vä­lis­tä suo­je­lua ha­ke­vien osal­ta vuo­si 2015 oli poik­keuk­sel­li­nen;  32 476 hen­ki­löä haki Suo­mes­ta kan­sain­vä­lis­tä suo­je­lua. Näis­tä yk­sin­tul­lei­ta ala­i­käi­siä ha­ki­joi­ta oli 3 024. Mää­rät oli­vat noin kym­men­ker­tai­sia vuo­teen 2014 ver­rat­tu­na. Vuon­na 2015 Suo­meen va­lit­tiin li­säk­si 1 034 kiin­ti­ö­pako­lais­ta. Pe­rin­tei­ses­ti val­ta­osa Suo­meen muut­ta­vis­ta hen­ki­löis­tä on ol­lut mui­ta kuin tur­va­pai­ka­ha­ki­joi­na tul­lei­ta tai kiin­ti­ö­pa­ko­lai­sia. Pää­a­si­al­li­set syyt muut­taa Suo­meen ovat ol­leet per­he, opis­ke­lu ja työn­teko.

Taustalla erityiset tarpeet

Vä­es­tö­tut­ki­muk­set sekä Suo­mes­sa että muu­al­la Eu­roo­pas­sa osoit­ta­vat, että maa­han­muut­ta­jien ja ulko­mais­ta syn­ty­pe­rää ole­vien hen­ki­löi­den ter­veys ja hy­vin­voin­ti ovat yleen­sä hei­kom­pia ver­rat­tu­na koko vä­es­töön. Ter­veyt­tä ja hy­vin­voin­tia voi­vat kuor­mit­taa työt­tö­myys ja pie­ni­tu­loi­suus, ko­et­tu syr­jin­tä ja vai­keu­det ter­veys- ja so­si­aa­li­pal­ve­lui­den saa­mi­ses­sa.  Maa­han­muut­ta­jien ter­vey­des­sä huo­mi­o­ta on kiin­ni­tet­ty muun mu­as­sa koko vä­es­töä ylei­sem­piin väki­val­ta­ko­ke­muk­siin, psyyk­ki­seen  oi­rei­luun, nais­ten ja tyt­tö­jen hei­kom­paan ter­vey­teen ja vä­häi­seen kun­to­lii­kun­taan.

Maa­han­muut­ta­jat, jot­ka ovat työ­e­lä­män ulko­puo­lel­la (ku­ten koti­äi­dit), saat­ta­vat usein jää­dä neu­von­ta- ja oh­jaus­pal­ve­lu­jen ulko­puo­lel­le.  Pien­ten las­ten äi­dit ei­vät usein ehdi riit­tä­väs­ti tai lain­kaan kou­lu­tuk­seen ko­tou­tu­mis­ai­ka­na, vaik­ka nais­ten kou­lut­tau­tu­mi­nen on tär­ke­ää niin tasa-ar­von ja itse­mää­rää­mis­oi­keu­den kuin per­heen ja las­ten ko­tou­tu­mis­pro­ses­sin­kin kan­nal­ta. Uu­den­maan ely -kes­kuk­sen jul­kai­se­man sel­vi­tyk­sen[1] (2016) pe­rus­teel­la eten­kin avio­lii­ton tai puo­li­son työn vuok­si Suo­meen muut­ta­neil­la on vaa­ra jää­dä pal­ve­lu­jär­jes­tel­män ulko­puo­lel­le, sil­lä heil­le ei vält­tä­mät­tä vä­li­ty tie­to ole­mas­sa ole­vis­ta mah­dol­li­suuk­sis­ta.

Moni tur­va­pai­kan­ha­ki­ja tu­lee krii­si­alueilta ja vai­keis­ta olo­suh­teis­ta. Osa on ko­ke­nut eri­lai­sia mah­dol­li­ses­ti trau­ma­ti­soi­via ta­pah­tu­mia. Myös suo­ma­lai­nen yh­teis­kun­ta ja kult­tuu­ri ja suo­men ja ruot­sin kie­li ovat vie­rai­ta ja voi­vat tuot­taa vai­keuk­sia. Tur­va­pai­kan­ha­ki­ja- ja pa­ko­lais­taus­tais­ten las­ten ja per­hei­den ko­ke­mus­ten ym­mär­tä­mi­nen ja psy­ko­so­si­aa­li­nen aut­ta­mi­nen edel­lyt­tää kun­nol­lis­ta pa­neu­tu­mis­ta hei­dän koh­taa­mi­seen­sa. Tätä kaut­ta myös am­mat­ti­lais­ten kyky tar­jo­ta asi­ak­kai­den tar­pei­siin vas­taa­vaa psy­ko­so­si­aa­lis­ta apua vah­vis­tuu.

llman huol­ta­jaa tul­leet tur­va­pai­kan­ha­ki­ja- ja pa­ko­lais­lap­set tar­vit­se­vat moni­puo­li­sia lap­sen edun, hoi­don ja huo­len­pi­don tur­vaa­via rat­kai­su­ja. Esi­mer­kik­si edus­ta­ja­jär­jes­tel­mää on näh­ty tar­vet­ta ke­hit­tää mm. edus­ta­jien kou­lu­tuk­sen ja pe­reh­dy­tyk­sen osal­ta.[2] Myös eri asu­mis­jär­jes­te­ly­jen siir­ty­mä­vai­heet edel­lyt­tä­vät poik­ka­hal­lin­nol­lis­ta yh­teis­työ­tä ja vah­vaa lap­sen edun huo­mi­oi­mis­ta eri rat­kai­su­ja suun­ni­tel­ta­es­sa. Toi­saal­ta myös per­heis­sä ole­vien las­ten tar­peet voi­vat jää­dä van­hem­pien vai­ke­an elä­män­ti­lan­teen jal­koi­hin tai huo­maa­mat­ta, jo­ten lap­sen ti­lan­teen huo­mi­oi­mi­seen tu­lee kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­mi­o­ta kai­kis­sa vai­heis­sa.

Maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sen vä­es­tön kas­va­es­sa kun­tien pal­ve­lu­jär­jes­tel­mä on uu­den­lais­ten haas­tei­den edes­sä  pys­ty­äk­seen tar­jo­a­maan lap­sil­le, nuo­ril­le ja per­heil­le ko­tou­tu­mi­sen kan­nal­ta vält­tä­mät­tö­mät pal­ve­lut ja tuen tasa­pai­noi­seen kas­vuun ja ke­hi­tyk­seen. Pal­ve­lu­jen ky­syn­nän kas­vu on nos­ta­nut esiin tar­peet maa­han­muu­ton pa­ris­sa työs­ken­te­le­vien työn­te­ki­jöi­den riit­tä­väs­tä kou­lu­tuk­ses­ta ja osaa­mi­ses­ta. Maa­han­muut­ta­jien pal­ve­lu­tar­peis­ta ei ole täl­lä het­kel­lä riit­tä­väs­ti sys­te­maat­tis­ta tie­toa oh­jaa­maan pal­ve­lu­jen koh­den­ta­mis­ta ja ke­hit­tä­mis­tä. Myös­kään  jo ole­mas­sa ole­vaa tie­toa ei hyö­dyn­ne­tä riit­tä­väs­ti.

Toimijoista maahanmuuton ympärillä

Kan­sain­vä­lis­tä suo­je­lua ha­ke­vien vas­taan­oton ja ih­mis­kau­pan uh­rien aut­ta­mis­jär­jes­tel­män jär­jes­tä­mi­nen ja val­von­ta kuu­lu­vat sisä­mi­nis­te­ri­ön alai­sel­le Maa­han­muut­to­vi­ras­tol­le. Oles­ke­lu­lu­van saa­mi­sen jäl­kei­nen ko­tout­ta­mis­vai­heen koor­di­noin­ti kuu­luu työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­ri­ön hal­lin­non­a­lal­le. Pai­kal­li­sel­la ta­sol­la myös kun­ta on avain­ase­mas­sa maa­han­muut­ta­jien ko­tout­ta­mi­ses­sa. Eten­kin työ­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­la ole­vil­le tär­keä ko­tou­tu­mi­sen tuki tu­lee kun­nan pe­rus­pal­ve­luis­ta. Myös asu­mi­sen ja va­paa-ajan pal­ve­lut ovat tär­kei­tä ko­tou­tu­jal­le. Ko­tou­tu­mi­sen edis­tä­mi­nen on ho­ri­son­taa­li­nen po­li­tii­kan alue, joka kos­kee usei­ta po­li­tii­kan sek­to­rei­ta, kes­kei­sim­min var­hais­kas­va­tus-, kou­lu­tus-, asu­mis-, työ- sekä so­si­aa­li- ja ter­veys­po­li­tiik­kaa, käy­tän­nös­sä si­ten lä­hes kaik­kia kun­nan toi­mi­joi­ta ta­val­la tai toi­sel­la. Kun­nan teh­tä­vä­nä on huo­leh­tia pal­ve­lu­jen so­vel­tu­vuu­des­ta myös maa­han­muut­ta­jil­le ja huo­leh­tia hen­ki­lös­tön ko­tout­ta­mis­o­saa­mi­ses­ta.

Ko­tou­tu­mi­sen edis­tä­mi­nen ei ole vain vir­ka­mies­työ­tä, sil­lä ko­tou­tu­mi­nen on usein ar­kis­ta vuo­ro­vai­ku­tus­ta, joka vai­kut­taa niin tu­li­jaan kuin vas­taan­ot­ta­jaan­kin. Tu­ke­na ko­tou­tu­mis­po­lun var­rel­la ovat vi­ran­o­mais­ten li­säk­si jär­jes­töt, yri­tyk­set, työ­yh­tei­söt, naa­pu­rus­tot ja muut yh­tei­söt. Va­paa­eh­tois­työn mer­ki­tys ko­tout­ta­mi­sen sek­to­ril­la on mer­kit­tä­vä. Kan­sa­lais­jär­jes­töt, mu­kaan lu­kien maa­han­muut­ta­ja­jär­jes­töt, ovat mer­kit­tä­väs­sä ase­mas­sa vi­ran­o­mais­ten tar­jo­a­mien pal­ve­lu­jen täy­den­tä­jä­nä sekä yh­teis­työ­kump­pa­nei­na ko­tou­tu­mis­ta tu­ke­via pal­ve­lui­ta suun­ni­tel­ta­es­sa ja to­teu­tet­ta­es­sa. Mer­kit­tä­väs­sä roo­lis­sa toi­mii myös il­man huol­ta­jaa ole­van lap­sen edus­ta­ja, joka on lap­sen ai­noa lail­li­nen edus­ta­ja maas­sa. Täs­tä syys­tä edus­ta­jan osaa­mi­nen, kou­lu­tus ja työn tuki ovat kes­kei­sen tär­kei­tä.

Ko­tout­ta­mi­seen liit­ty­vän tie­don koor­di­noin­nis­sa ja ja­ka­mi­ses­sa tär­ke­äs­sä roo­lis­sa on työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­ri­ös­sä toi­mi­va Ko­tout­ta­mi­sen Osaa­mis­kes­kus, joka aloit­ti toi­min­tan­sa vuo­den 2014 ke­vääl­lä. Osaa­mis­kes­kus tu­kee jul­ki­sen ja kol­man­nen sek­to­rin ko­tout­ta­van työn vai­kut­ta­vuut­ta in­for­maa­tio-oh­jauk­sen kei­noin, muun mu­as­sa kou­lut­ta­mal­la am­mat­ti­lai­sia, vä­lit­tä­mäl­lä ma­te­ri­aa­le­ja, tut­ki­mus­tie­toa ja hy­viä käy­tän­tö­jä, pa­ran­ta­mal­la ti­las­toin­tia ja seu­ran­taa eri ta­soil­la ja edis­tä­mäl­lä am­ma­til­lis­ten ver­kos­to­jen ra­ken­tu­mis­ta. Ko­tout­ta­mi­nen.fi/in­teg­ra­ti­on.fi -si­vus­to toi­mii kes­kei­se­nä tie­don vä­lit­tä­mi­sen ka­na­va­na. Si­vus­tol­le on va­lit­tu ar­vi­oi­tu­ja hy­viä käy­tän­tö­jä, muun mu­as­sa las­ten ja per­hei­den var­hai­sen tuen pal­ve­luis­ta. Tie­don ja­ka­mi­seen on ole­mas­sa myös mo­nia mui­ta ka­na­via ja ta­po­ja, muun mu­as­sa mo­nien jär­jes­tö­jen in­for­ma­tii­vi­set koti­si­vut. Ole­mas­sa ole­van käy­tän­nöl­li­sen tie­don ja ma­te­ri­aa­lien pa­rem­paa hyö­dyn­tä­mis­tä tu­li­si ke­hit­tää.

Kehittämistyön taustalla

Toi­mi­va las­ten­suo­je­lu -sel­vi­tys­ryh­mä (So­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri­ön ra­port­te­ja ja muis­ti­oi­ta 2013:19) nos­ti esiin lop­pu­ra­por­tis­saan, että moni­kult­tuu­ri­suu­teen liit­ty­vä ke­hit­tä­mis­työ ja tie­don­tuo­tan­to las­ten­suo­je­lus­sa on ol­lut lä­hes ko­ko­naan jär­jes­tö­jen vas­tuul­la. Työ­ryh­män sel­vi­tyk­sen poh­jal­ta teh­dys­sä to­teut­ta­mis­suun­ni­tel­mas­sa eh­do­te­taan, että so­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riö loi­si ra­ken­teen, jos­sa maa­han­muut­taj­taus­tais­ten las­ten ja per­hei­den eri­tyi­set tar­peet pys­tyt­täi­siin tuo­maan kes­ki­te­tys­ti esiin ja ha­ke­maan tar­vit­ta­vat rat­kai­su­eh­do­tuk­set pal­ve­lu­jär­jes­tel­män ke­hit­tä­mi­sek­si laa­jem­min­kin kuin las­ten­suo­je­lun osal­ta.

Hal­li­tuk­sen lap­si- ja per­he­pal­ve­lu­jen muu­tos­oh­jel­man oh­jaa­viin peri­aat­tei­siin (per­hei­den moni­muo­toi­suus, lap­sen etu, voi­ma­va­ro­jen vah­vis­ta­mi­nen ja lap­si- ja per­he­läh­töi­syys) si­säl­tyy kaik­kiin näkö­kul­ma maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten las­ten, nuor­ten ja per­hei­den pal­ve­lu­jär­jes­tel­män ke­hit­tä­mi­ses­tä. Kos­ka vas­tuu pal­ve­luis­ta ja­kau­tuu eri hal­lin­non­a­lo­jen ja toi­mi­joi­den kes­ken, on poik­ki­hal­lin­nol­li­sen yh­teis­työn ke­hit­tä­mi­nen kes­keis­tä.

[1] Ero­nen, A., Ka­ri­ne, R. &  Lam­min­mäki, K. (2016) Kie­li­tai­toa ja hy­vin­voin­tia. Sel­vi­tys ko­to­na lap­si­aan hoi­ta­vien maa­han­muut­ta­ja­van­hem­pien ko­tou­tu­mis­ta tu­ke­van kou­lu­tuk­sen mal­leis­ta. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-257-2242-2838
[2] Lap­si­asia­val­tuu­te­tun ar­vi­o­lau­sun­to (http://lap­si­asia.fi/tata-miel­ta/aloit­teet/2016-4/lap­si­asia­val­tuu­te­tun-ar­vio-yk­sin-maa­han-tul­lei­den-tur­va­paik­kaa-ha­ke­vien-las­ten-oi­keuk­sien-ja-hy­vin­voin­nin-to­teu­tu­mi­ses­ta-2/