Mitä lapsibudjetointi on?
Lapsibudjetointi tarkoittaa kunnan, maakunnan tai valtion talousarvion tarkastelemista lapsenoikeusnäkökulmasta. Kyse on sekä 1) lapsiin kohdistuvien määrärahojen jäljittämisestä ja seurannasta eli lapsilähtöisestä budjettianalyysista; että 2) talousarviopäätösten lapsivaikutusten arvioinnista.
Lapsilähtöinen budjettianalyysi on osa väestölähtöistä budjettianalyysia, jossa julkisen budjettitalouden menot järjestetään väestömomentteihin. Lapsibudjetoinnissa tarkastelussa ovat lapsiin ja nuoriin kohdistuvat menot (esim. ikäryhmä 0-18-vuotiaat). Väestömomentti tarkoittaa sitä, että budjetin menokuvauksessa esitetään, mihin väestöryhmään ja minkälaiseen palveluun kyseinen määräraha kohdistuu. Lapsibudjetointi ei tarkoita erillisen ”lasten talousarvion” tekemistä, vaan kyse on talousarvion lapsiin kohdistuvien määrärahojen tarkastelusta kokonaisuutena. Nykyään lapsiin ja nuoriin kohdistuvia määrärahoja tarkastellaan kuntien ja valtion talousarvioissa lähes aina hallinnonaloittain. Tällöin vaarana voi olla osaoptimoinnin lisääntyminen, jatkuva hallinnonalojen välinen kamppailu rahallisista resursseista ja kokonaisuuden kustannus-vaikuttavuuden hallinnan menettäminen.
Lapsibudjetointi mahdollistaa seurantatiedon keräämisen lapsiin kohdistuvista määrärahoista ja auttaa hahmottamaan paremmin lapsiin kohdistuvien rahallisten ja reaalisten panostusten, kuten palveluiden, välistä suhdetta. Lapsibudjetointi tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa, jonka avulla lapsiin kohdistuvat määrärahat voidaan pidemmällä tähtäimellä kohdentaa sekä oikeudenmukaisesti että mahdollisimman tehokkaasti. Lapsibudjetoinnista saatavaa tietoa on mahdollista hyödyntää myös yksityiskohtaisemmassa kustannus-vaikuttavuuden arvioinnissa ja vaikuttavuustutkimuksessa.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikessa lasta tai lapsia koskevassa päätöksenteossa on ensisijaisesti harkittava lapsen etu. Lapsen oikeuksien komitean mukaan erityisesti politiikkaohjelmien, säädöstyön ja talousarvion lapsivaikutukset on arvioitava. Viimeisimmissä suosituksissaan Suomelle (2011) komitea kehottaa Suomea tehostamaan pyrkimyksiään tämän varmistamiseksi. Erikseen komitea kiinnittää huomiota resurssien myöntämiseen ja suosittelee, että Suomi ottaa käyttöön lapsibudjetoinnin ja talousarvion seurannan lapsen oikeuksien näkökulmasta. Lisäksi komitea kehottaa järjestämään kunnissa lapsen tarpeisiin osoitettujen määrärahojen tehokkaan seurannan. Suomen valtio raportoi lapsen oikeuksien toteutumisesta YK:n lapsen oikeuksien komitealle määräajoin, seuraavan kerran vuonna 2017. Tällöin sen on muun muassa kerrottava, mihin toimenpiteisiin aikaisempien suositusten perusteella on ryhdytty.
Vaikka väestölähtöinen budjetointi ja lapsibudjetointi ja niihin sisältyvät budjettianalyysit vaativat kehittämistyötä, niistä saatavat hyödyt yhteiskuntapolitiikan arvioinnissa, politiikkatoimien sekä rahallisten resurssien kohdentamisessa ovat kuitenkin niin isot, että investointi kehittämistyöhön kannattaa tehdä. Parin viime vuosikymmenen aikana on kasautunut huolestuttavia tietoja lapsiin ja nuoriin kohdistettujen panostusten kustannus-vaikuttavuudesta (mm Oulun seudulla tehdyssä kustannusten vertailussa vuosina 2005-2012). Esimerkiksi lastensuojelun, [T1] ja mielenterveyspalvelujen kuormitus on jatkuvasti lisääntynyt, vaikka niiden voimavarat ovat kasvaneet yli kaksinkertaisiksi ja määrärahojen taso on noussut.
Esimerkkejä siitä mitä on tehty
Lapsiasianeuvottelukunnan työryhmä valmisteli vuoden 2015 hallitusohjelmaa varten esityksen väestölähtöisestä budjetoinnista ja lapsivaikutusten arvioinnista. Esityksessä tavoitellaan rakenteellista muutosta valtionhallinnon lasten ja nuorten palvelujen ohjaukseen ja kuntien palvelujen organisointiin. Esityksessä on konkreettinen ehdotus, kuinka muutos rakennetaan hallituskauden aikana. Muutoksen keskiössä on väestölähtöinen budjetointi ja lapsilähtöinen budjettianalyysi.
Valtiovarainministeriön työryhmä on tarkastellut lapsiperheitä ja yksin asuvia (erityisesti vanhuksia) koskevien asioiden yhteen kokoamista valtiontalouden kehysten ja valtion talousarvioesityksen yhteydessä (raportti VM:n julkaisu 18/2015 liitteenä 2). Lapsiperheiden osalta työryhmä selvitti, miten julkisen talouden suunnitelmassa ja valtion talousarvioesityksessä voitaisiin koota lapsiperheitä koskevat asiat nykyistä paremmin hahmotettavaksi kokonaisuudeksi.
Sata investointia − lasten oikeuksien näkyminen kuntien budjetoinnissa – hanke on vuosina 2014−2015 Pelastakaa Lapset ry:n, Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön (ITLA) yhteishanke, jonka kuntapilotoinnin käytännön toteutuksesta huolehti Kuntaliitto. Hankkeen tuotoksena valmistuu vuonna 2016 lapsibudjetointiohje (LapBu -ohje) kuntien tueksi. Ohje tuo paikkakunnille budjettineuvottelujen iltakoulu -mallin. Budjettineuvottelujeniltakoulu tähtää kunnan vuosikelloon sopeutettuun jokavuotiseen neuvottelutilaisuuteen lasten ja lapsiperheiden tilanteesta. Yksinkertaisimmillaan budjettineuvottelujen iltakoulu on yhteistyökulttuurinen toimintatapa, joka kokoaa yhteen lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta keskeiset toimijat keskustelemaan tietopaketista, jossa lasten hyvinvointiin liittyvät toimenpiteet ja resurssit on tuotu yhteen. Koollekutsutut toimijat ovat luottamushenkilöt, palvelujen tilaajan ja tuottajapuolen toimijat sekä taloudesta että toiminnasta vastaavat henkilöt. Mukaan voidaan ottaa myös lasten ja nuorten edustajia tai käsitellä tietopaketti esimerkiksi oppilaskunnissa tai nuorisovaltuustossa. Hanke on osa ITLA:n Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa (2013−2017) -ohjelmaa, jossa pyritään kokoamaan vaikuttavia toimintamalleja
Kunnissa lasten ja nuorten palvelujen kokonaisuutta on lähdetty hallitsemaan elämänkaarimallein ja prosessiorganisaatioin. Näissäkin toimenpiteissä budjetointi on edelleen jäänyt perinteiseksi hallintokuntiin perustuvaksi taloushallinnaksi. Lapsivaikutusten arvioinnille ei myöskään ole muodostunut vakiintuneita käytänteitä.
Kansainvälisesti YK:n ihmisoikeusneuvosto on vuonna 2015 laatinut suosituksen jäsenmailleen paremmaksi lapsiin investoimiseksi (A/HRC/RES/28/19 Rights of the child: towards better investment in the rights of the child). Lisäksi YK:n lapsen oikeuksien komitea on vuodesta 2015 lähtien valmistellut yleiskommenttia liittyen YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 4. artiklaan (No. 19 General Comment No. 19 (2016) on Public Spending and the Rights of the Child). Valmisteilla oleva YK:n yleiskommentti nähdään merkittävänä ohjeistuksena, joka viitoittaa jäsenvaltioita parempaan julkisen talouden suunnitteluun ja toimeenpanoon.
Kansainvälinen UNICEF on kehittänyt eri maissa toteutettujen esimerkkien pohjalta yleisen metodologian lapsilähtöisen budjettianalyysiin. Metodologia piirtää kokonaiskuvan siitä, mitä kysymyksiä kansallisella tasolla tulee lapsilähtöistä budjettianalyysia tehtäessä ratkaista. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi se, mitä määritellään lapsiin kohdistuviksi resursseiksi ja se, miten käsitellään resursointia, joka kohdistuu lapsiin osittain tai välillisesti. Metodologia ei kuitenkaan anna valmiita konkreettisia työkaluja lapsibudjetoinnin toteuttamiseen Suomessa, mutta toimii hyvänä apuna kehittämistyölle. Kansainväliseltä UNICFilta on mahdollista saada myös asiantuntijatukea kehittämistyölle.
[T1]Ei pidä paikkaansa. Vuonna 2011 säännökset oppimisen kolmiportaisesta tuesta tulivat voimaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:2) perusteella oppimisen tuki on lakimuutosten jälkeen painottunut ennakolliseen tukeen. Ei voida tehdä johtopäätöstöstä, että kuormitus olisi lisääntynyt, päinvastoin.
LapsibudjetointiSuunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi (projektisuunnitelma)28.9.2016